Perusterveellä aikuisella on keskimäärin 2–4 flunssaa vuosittain – miksi joillakuilla on enemmän, toisilla taas ei yhtään?

Jos ympärillä yskitään ja niistetään, todennäköisyys sairastumiseen kasvaa. Miehille armeija on hyvä testi: jos siellä pysyy terveenä, vastustuskyky on hyvä. Agata Anttonen

Eija Marja-aho

Perusterveellä aikuisella on joka vuosi keskimäärin 2–4 flunssaa. Joillakuilla niitä on enemmän, joillakuilla ei juuri koskaan. Miksi toiset sairastuvat herkemmin kuin toiset?

– Ensimmäinen tekijä on tarjonta. Jos ympäristössä on paljon hengitysinfektioita, silloin sairastutaan, sanoo HUS Tulehduskeskuksen ylilääkäri Asko Järvinen

Tyyppiesimerkki tästä ovat pikkulasten vanhemmat.

– Pikkulapset sairastavat enemmän, sillä he vasta rakentavat omaa puolustusjärjestelmäänsä. Lapsilla kahdeksan hengitystieinfektiota vuodessa on vielä normaalia, Järvinen sanoo.

– Kun lapset sairastavat, myös heidän vanhempansa sairastavat herkemmin.

Järvisen mukaan myös esimerkiksi limakalvojen kunto vaikuttaa siihen, ketkä sairastuvat.

– Allergikko saa herkemmin hengitystieinfektion, jos allergia on hoitamatta ja sen vuoksi limakalvot huonossa kunnossa. Tupakointi vaikuttaa samoin.

Infektioherkkyyteen vaikuttaa myös ihmisten yksilöllinen immuuni- eli puolustusjärjestelmä. Se on kehon suojamekanismi ulkoa tulevia viruksia ja bakteereja vastaan.

Immuniteetilla eli vastustuskyvyllä tarkoitetaan puolestaan elimistön kykyä suojautua taudinaiheuttajia vastaan. Ihmisellä on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä ja hankittua.

Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolen alueet, umpisuoli ja punainen luuydin. Kaikki ne toimivat yhdessä pitääkseen kehon terveenä. Kuva: Suvi Lantta, Mostphotos

Synnynnäinen vastustuskyky alkaa kehittyä jo sikiöaikana.

– Perimä on merkittävä tekijä siinä, miten reagoimme taudinaiheuttajiin. Se säätelee tiettyjen puolustusvasteisiin liittyvien geenien toimintaa, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen

Synnynnäinen vastustuskyky voi käynnistyä minuuteissa. Ihmisen soluissa on tunnistusmolekyylejä, jotka tunnistavat mikrobien elimistölle vieraita rakenteita tai mikrobin lisääntymisen solussa, minkä seurauksena elimistön synnynnäinen vastuskyky aktivoituu.

– Synnynnäisen vastustuskyvyn kokonaisvoima toimii joillakuilla ihmisillä niin hyvin, etteivät h sairastu flunssaan juuri koskaan. Erot eri ihmisten välillä tulevat siis geeneistä, Julkunen toteaa.

Vastustuskyky myös kehittyy jatkuvasti sen mukaan, mille taudinaiheuttajille ihminen eläessään altistuu. Myös rokotteista saadut aineet rakentavat lisäsuojaa. Tällöin puhutaan hankitusta vastustuskyvystä.

Hankittu vastustuskyky reagoi vain jo ennestään viholliseksi tunnistettua ainetta tai rakennetta vastaan. Sen käynnistyminen voi kestää päiviä.

Joillekin virustaudeille, kuten vesirokolle, ihminen voi kehittää elinikäisen immuniteetin. Toisaalta on viruksia, kuten influenssa, joiden kannat muuttuvat. Sen vuoksi ihminen ei saa pysyvää immuniteettiä niitä vastaan, vaikka sairastaisi niitä usein.

Voiko vastustuskykyä mitata?

– Aika huonosti. Esimerkiksi verikokeilla voidaan mitata vain merkittäviä poikkeavuuksia, Järvinen toteaa.

– Itse olen aina sanonut, että miesväellä aika hyvä mittari on armeija. Jos armeijassa on pysynyt terveenä, vastustuskyky on hyvä.

Vastustuskyky vaihtelee iän mukana. Heikoimmillaan se on ääripäissä: vauvaikäisenä ja vanhana.

Vastustuskyky heikkenee myös joidenkin vakavien sairauksien yhteydessä. Myös jotkin lääkehoidot, kuten syöpälääkkeenä käytetyt solunsalpaajat, heikentävät vastustuskykyä.

Parhaiten omaa vastustuskykyään voi tukea terveillä elintavoilla. Huonolla yleiskunnolla, huonolla ravitsemuksella, tupakoinnilla ja ylipainolla on todettu olevan yhteys alentuneeseen vastustuskykyyn.

– Merkittävä ylipaino on hengitystieinfektioiden selkeä riskitekijä, Julkunen mainitsee.

Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sekä anatomisilla seikoilla että hormoneilla voi olla osuutta asiaan.

Moni arvelee saavansa lisäpotkua vastustuskykyynsä vitamiinipurkista tai avannossa käymisestä. Julkusen mukaan vitamiineilla ei voi ainakaan merkittävästi parantaa vastustuskykyään, ellei kärsi jonkin vitamiinin puutteesta.

– Monipuolista ruokaa syövä terve henkilö ei tarvitse vitamiineja purkista. Ylimääräisistä vitamiineista ei immuunipuolustuksen kannalta ole merkittävää hyötyä, Julkunen toteaa.

Sinkin on useissa tutkimuksissa todettu lievittävän flunssan oireita ja lyhentävän sen kestoa. Tammikuussa julkaistu Helsingin yliopiston tutkimus kuitenkin osoitti, etteivät sinkki-imeskelytabletit vaikuttaneet flunssan kestoon.

– Emme voineet osoittaa sinkki-imeskelytabletteja tehokkaaksi, mutta tutkimuksemme ei myöskään kumoa kahdeksan aikaisemman tutkimuksen havaitsemaa hyötyä, dosentti Harri Hemilä sanoi.

Avantouimisen hyödyistä tautien torjunnassa on vaikea saada tutkimusnäyttöä, sillä ihmiset pitäisi satunnaistaa kahteen ryhmään ja vielä vaihtaa päikseen. Tänä aikana epidemologinen tilanne ehtii muuttua.

– Jos avannossa käyminen tuntuu hyvältä, niin siitä vain. Ainakin se on osoitettu, että avannosta saatu kylmähoito elvyttää elimistön toimintaa, Julkunen kannustaa.

Monia tartuntatauteja vältetään parhaiten niin, ettei niille altistuta. Esimerkiksi flunssan ja influenssan kaltaiset virukset tarttuvat pisaratartuntana eli yskiessä ja aivastaessa sekä eritteistä tahriintuneiden käsien välityksellä.

Professori Ilkka Julkusen mukaan fyysisen tartunnan välttäminen on juuri se mekanismi, jolla infektioiden leviäminen pyritään estämään epidemioiden alkuvaiheessa.

– Monissa taudeissa tämä on ainut ja paras tapa välttää infektioita. Riittävän laajamittaisilla toimilla moni epidemia on saatu pysähtymään, kuten ebolavirus Afrikassa.

– Samaa yritetään nyt uuden koronaviruksen suhteen. Kiina laittoi ensin koko kaupungin karanteeniin ja pyrkii nyt vähentämään ihmisten liikkuvuutta ja sosiaalisia kontakteja.

Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käsidesi on hyvä vaihtoehto. Kuva: Marko Kauko Marko Kauko

Lisäksi tarvitaan sitä, että jokainen huolehtii omalta osaltaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.

– Tutkimuksellisesti on voitu osoittaa, että hyvä käsihygienia työpaikoilla vähentää merkittävästi hengitystieinfektioita, Julkunen sanoo.

Hyvä yskimishygienia tarkoittaa, että suojataan suu ja nenä kertakäyttönenäliinalla yskittäessä tai aivastettaessa. Jos nenäliinaa ei ole, hihakin käy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. Koronakriisi taustalla: Elokuvakeskus ja hotelli eivät tulekaan Tapiolaan, tilalle "pääkonttoritasoisia" toimistotiloja
  2. Kesälomalaiset Louna ja Wilma olivat ensimmäisinä isossa altaassa – maauimalassa ja uimahallissa noudatettiin uusia sääntöjä
  3. Kauppakeskus Liilan uudistus valmistuu syksyllä – tyhjiin tiloihin uusia liikkeitä
  4. Leppävaarassa jonotettiin uimahalliin ja maauimalaan kello 6.30 lähtien
  5. Laajalahden Bredis alkaa kasvaa – valmista pitäisi olla kesällä 2021
  6. Asennustyöt sulkevat kaistoja Kehä I:n tunnelissa Leppävaarassa
  7. Mihin annan luvan, kun hyväksyn evästeiden käytön tällä sivustolla – ja miksi evästeistä täytyy kysyä
  8. Omakotiliitto: Suurimmat mökkikunnat rahastavat mökkiläisiä yhä enemmän – Kallein mökkikunta veloittaa tuplasti maksuja halvimpaan verrattuna
  9. Espoolaisuus edellä Mestikseen – Kiekko-Espoon uusi päävalmentaja korostaa yhteisöllisyyttä
  10. Kulttuuriin ja liikuntaan esitetyt leikkaukset antavat esimakua Kirkkonummen kunnan säästötavoitteista
  11. Korkeasaaren uusi laji on sikojen amerikansukulainen
  12. "Voi aiheuttaa vaikeita aivohalvauksia" – Hus huolissaan: koronakevät on romahduttanut pitkäaikaissairauksien seurannan
  13. Espoon keskuspuiston sadan vinon "salmiakkipöntön" arvoitus ratkesi – ensimmäiset lumosivat pesäpuuhiin vartissa
  14. Koronavirusta Helsingin jätevedessä – "Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin"
  15. Laitiselle, Tuomiselle, Monoselle ja Lindforsille 10 000 euron apuraha

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.