Kullankaivaja Seppo Lehtinen lapioi kesällä taas 80 kuutiota soraa – Ison kultahipun hintalappu on yli 2 000 euroa

Kullankaivajat Riitta ja Seppo Lehtinen varmistavat, että soran lapiointi sujuu Lemmenjoella ensi kesänä rivakasti. He treenaavat päivittäin lihaskuntoa taloyhtiön kuntosalilla.

– Olemme kaivaneet valtauksilla kymmeniä kesiä, Lehtiset kertovat.

Viime viikonloppuna he kertoivat kullanhuuhdonnasta Järvenpäässä antiikki- ja keräilytapahtumassa. Pariskunta oli tuonut myyntiin isoimpia kultahippujaan.13,45 grammaa painavan hipun hintalappu oli 2 400 euroa.

– Hippuja ostavat varsinkin keräilijät. Niitä hankitaan myös koruiksi, he kertovat.

Koneellinen kullakaivuu raskailla koneilla loppuu Lemmenjoen kansallispuistossa vuoteen 2019 mennessä. Lehtisten tapaisia käsinkaivajia muutos ei koske.

Lemmenjoen alueella on parikymmentä konekaivajaa ja saman verran käsinkaivajia.

Keravalainen pariskunta viettää tulevana kesänä kaksi kuukautta Pohjois-Kurussa sijaitsevalla valtauksella. Tukikohtana on pieni mökki ja sauna. Ruoka valmistuu kaasulla ja kännykkä latautuu aurinkoenergialla.

Seppo Lehtinen arvelee lapioivansa kesällä jälleen 60–80 kuutiota soraa. Konekaivajilla määrät ovat noin satakertaisia.

Järvenpää-talolla oli viikonloppuna 35 näytteilleasettajaa, joiden osastoilla oli tarjolla antiikkia, keräilyä, designia, vintagea ja retroa. Paikalle odotettiin noin 2 000 ihmistä.

Tapahtuman järjestäjän Torsti Niemisen mukaan antiikkiala virkistyy parin hiljaisen vuoden jälkeen. Tapahtumissa kiertävät keräilijöiden lisäksi sisustajat.

– Trendit vaihtuvat nopeassa tahdissa, kun blogit, lehdet ja televisio-ohjelmat nostavat esille tavaroita. Joku aika sitten kuparipannuja ei ostanut kukaan. Pannut liikkuvat taas tauon jälkeen, Nieminen kertoo.

Sunnuntaina lapsuudenystävät Satu Lehtinen ja Anne Eloheimo kiersivät tunnin ajan tapahtumassa. He lupasivat olla ostamatta mitään ja päätös piti.

– Myytävänä oli hieno punainen Mondo-lasikulho, jonka hinta oli 169 euroa. Maltoin kuitenkin mieleni, kertoo kotimaista lasia keräävä Eloheimo.

Satu Lehtinen muistaa keränneensä lapsena kiiltokuvia ja postimerkkejä.

– Keräävätkö lapset nykyään tarroja tai jotain muuta, hän kysyy Eloheimon mukana olleelta Elias Liimataiselta Kymmenenvuotiaan pojan mukaan se ei kuulu lasten harrastuksiin.

– Harmillista. Kiiltokuvien ja tarrojen vaihtaminen oli mukavaa ja edullista tekemistä. Kansioita on vieläkin tallessa, Lehtinen kertoo.