Voiko Niinistön suora valinta tyssätä "hylsyääniin"? – Näin vaalilautakunnan johtaja vastaa

Kuvituskuva. Sauvo Jylhä

Olli-Pekka Lehtinen

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä pohdittu, lasketaanko tyhjiä ja hylättyjä ääniä siihen äänimäärään, jonka presidenttiehdokkaan on saatava tullakseen valituksi jo vaalien 1. kierroksella.

Jotta presidenttiehdokas tulisi valituksi suoraan ensimmäisellä kierroksella, hänen on saatava yli 50 prosenttia annetuista äänistä. Juontaja-koomikko Jukka Lindström uteli Twitterissä, lasketaanko annetuiksi ääniksi myös hylätyt ja tyhjät äänet.

Lasketaanko presidentinvaalissa tyhjät ja hylätyt äänet siihen kokonaismäärään, josta ehdokkaan pitää saada 50% päästäkseen läpi ensimmäisellä kierroksella? Oletan, että ei. Jatkokysymys: miksi ei?#presidentinvaalit2018#kaverinpuolestakyselen — Jukka Lindström (@jukkalindstrom) January 23, 2018

Vaikuttaisivatko hylätyt äänet ennakkosuosikki Sauli Niinistön mahdollisuuksiin tulla valituksi ensimmäisellä kierroksella? <properties>Vastaus on ei. </properties>

Vaalilaissa todetaan, että "jos ensimmäisessä vaalissa joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä", hän tulee suoraan valituksi presidentiksi. Avainsana on annetut äänet – niihin ei lasketa tyhjiä tai hylättyjä ääniä.

Helsingin vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Timo Erikäinen selvensi asian Twitterissä:

Enemmistö lasketaan hyväksytyistä äänistä. Tyhjä tai muuten hylätty äänestyslippu ei sisällä vaalissa vaadittavaa oikeudellisesti pätevää kannanottoa. — Timo Erikäinen (@pikkutimppa) January 24, 2018

Hylätyt äänet lasketaan mukaan äänestysprosenttiin ja niiden määrä myös tilastoidaan erikseen.¨

Viime presidentinvaaleissa vuonna 2012 hylättyjä ääniä laskettiin 9658, eli 0,31 prosenttia kaikista 3070429 äänistä.