VÄESTÖ Joka neljäs on ulkomaalaistaustainen vuonna 2030.
Joka neljäs espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea vuonna 2030. Luku perustuu Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Espoon kaupungin Tietotuotannon ja Vantaan kaupungin Tietopalveluyksikön tekemästä vuoteen 2030 ulottuvasta ennusteesta.
Ulkomaalaisväestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Suhteellinen kasvutahti on ollut Espoossa ja Vantaalla viime vuosina Helsinkiä nopeampaa ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Helsinki menettää muuttotappiona kotimaisia kieliä puhuvien lisäksi myös vieraskielisiä aiempaa enemmän Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin vuonna 2030. Vieraskielisten määrän arvioidaan olevan tuolloin Espoossa 84 000–87 000. Väestönkasvusta 72–87 prosenttia tulee nimenomaan vieraskielisen väestön kasvusta. Helsingissä vieraskielisten osuus kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan 23 prosenttiin ja Vantaalla 28–29 prosenttiin.
– Espoossa tulee ennusteen mukaan olemaan suhteellisesti enemmän vieraskielisiä kuin Helsingissä, vaikka määrät ovat tietenkin pienempiä, toteaa tutkija Teija Jokiranta Espoon kaupungin Tietotuotannosta.
Jokirannan mukaan on vaikea sanoa, miksi kasvu on nopeampaa Espoossa ja Vantaalla kuin Helsingissä.
– Yritämme saada selville miten vieraskieliset muuttavat maan sisällä. Tyypillistähän on, että muualle Suomeen tulleet alkavat valua etelään päin. Monet haluavat asua Helsingissä ja siellä missä on muita samankielisiä.
Espooseen ulkomaalaisia opiskelijoita houkuttelee Jokirannan mukaan Aalto-yliopisto Otaniemessä.
– Espoo tekee aktiivista yhteistyötä ystävyyskaupunkinsa Shanghain kanssa. Sieltä tulee paljon kiinalaisia, hän toteaa.
Vieraskielisen väestön kasvu asettaa haasteita palvelujen tuottamiselle.
– Palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Tarvitaan päiväkoteja, kouluja ja opiskelupaikkoja, luettelee Jokiranta
– Vieraskielisen väestön kasvu on merkittävä tekijä lähes kaikissa ikäryhmissä vanhusväestöä lukuun ottamatta.
Jokiranta lisää, että myös kotouttamisen haasteet kasvavat.
– Pitäisi saada lapset ja nuoret koulutielle kielihaasteista huolimatta, etteivät he jää koulutuksen ulkopuolelle.
Ennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa suurin vieraskielisten ryhmä on Kauko-Aasian ryhmä, Helsingissä taas Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä ja Vantaalla Baltian ja Venäjän ryhmä.