Espoolaiskirjailija Joonas Konstigin uudessa dekkarissa liikutaan Porkkalan vuokra-alueen rajoilla – "Tilanne oli hurja vielä pitkään sodan jälkeen"

Kirjallisuus: Joonas Konstig kertoo nyt tarinan menneisyydestä.

Kirjailija Joonas Konstig yllätti kirjoittamalla Suomen historiaan sijoittuvan dekkarin. WSOY/Veikko Somerpuro

Anneli Tuominen-Halomo

Aseet olivat vaienneet, mutta Suomessa elettiin sekavissa oloissa.

Espoolaisen kirjailijan Joonas Konstigin uusi romaani Vaaran vuodet (WSOY 2020) vie sotien jälkeiseen aikaan, nimensä mukaisesti vaaran vuosiin.

– Se on keski-iän seurausta, että historia alkaa kiinnostaa, Joonas Konstig sanoo.

Vaaran vuosissa liikutaan 1940-luvun puolivälin Helsingissä sekä Espoonlahden rannoilla Espoossa ja Kirkkonummen puolella. Neuvostoliiton vuokra-alueen raja oli Espoonlahdella.

Joonas Konstigin oma lapsuudenkoti on lähellä historiallisia tapahtumapaikkoja Espoonlahdessa.

– Meidän takapihalta näkyi lahden yli Kirkkonummelle. Tajusin, että ne metsät ovat aikoinaan olleet Neuvostoliiton vuokra-aluetta. Lähimetsästä löytyi vielä lapsuudessani piikkilankaa, joka oli ollut merkkinä rajavyöhykkeestä, hän muistelee.

Tilanne oli hurja vielä pitkään sodan jälkeenkin.

– Jos vuokra-aika olisi jatkunut sopimukseen kirjatut 50 vuotta, alue olisi palautettu vasta kun olin lukioikäinen.

Fakta ja fiktio yhdistyvät Vaaran vuosissa. Fakta on muun muassa se, että Suomen teollisuudessa valmistettiin tuotteita sotakorvaukseksi Neuvostoliittoon ja että kirjan tapahtumien aikaan hotelli Torni oli valvontakomissioon kuuluvien neuvostoliittolaisten käytössä.

Osa henkilöistä on historiallisia henkilöitä, kuten presidentti J. K. Paasikivi ja sisäministeri Yrjö Leino.

Osan henkilöistä Konstig on luonut yhdistelemällä hahmoihin usean eri ihmisen piirteitä. Tällaisia ovat muun muassa päähenkilöt, veljekset Aarne Salo ja Hugo Salo, joiden maailmankatsomus on hyvin erilainen.

Aarne on suojeluskuntalainen ja kaukopartiomies, joka teki sodassa 14 reissua linjojen taakse. Hän on insinööri ja työskentelee laivateollisuudessa.

Hugo on kommunisti, joka on ollut vankilassa ja haluaa kostaa porvarilliselle Suomelle. Hän kuuluu Suomi-Neuvostoliitto -seuraan ja saa työtä Valtiollisen poliisin etsivänä jäsenkirjansa pohjalta.

Mystisen murhan kautta veljekset kohtaavat jälleen.

– Nykyihmiset luulevat, että aseiden vaikeneminen merkitsi sitä, että kaikki oli taas hyvin. Ei ollut, vaan tilanne oli hurja vielä pitkään sodan jälkeenkin, Joonas Konstig muistuttaa.

Poliittinen elämä oli aktivoitunut nopeasti uudelleen niin poliittisessa oikeistossa kuin vasemmistossakin. Suomi oli rutiköyhä maa, poikkeustilassa ja sisäpoliittisesti hyvin jakautunut. Porvarillinen Suomi pelkäsi, että Neuvosliitto ottaa Suomen haltuunsa kuten Baltian maat tai että kommunistit tekevät vallankaappauksen.

Taustatyönä kirjaansa varten Joonas Konstig luki muun muassa Paasikiven päiväkirjat sekä Espoon ja Helsingin historiaa. Vanhat kartat havainnollistivat hienosti, kuinka harvaan asuttua aluetta Espoo silloin oli.

– Tein myös pari retkeä Porkkalan parenteesin alueelle ja tutustuin muun muassa bunkkereihin.

– Sekin inspiroi, että olen päässyt keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka muistavat, miten keskeltä Helsinkiä löytyi räjähteitä tai miten Porkkalasta tehtiin jännittäviä löytöjä vielä 60- ja 70-luvuilla.

Vaaran vuodet on Joonas Konstigin ensimmäinen dekkari. Hän suunnitteli siitä tv-sarjaa, mutta kun idea ei päässyt tuotantoon, hän päätti muokata aineiston kirjaksi.

Salon veljesten tarina saattaa saada jatkoa.

– Juonivetoisen tarinan kertominen on alkanut kiinnostaa ja olen siirtynyt sen suuntaan aiempaa enemmän. Se on sekä palkitsevaa että kiinnostavaa.

Maaliskuun lopulla ilmestynyt Vaaran vuodet tuli myyntiin pari viikkoa sen jälkeen, kun Suomi oli koronapandemian vuoksi joutunut poikkeustilaan.

–Nykyisessä poikkeustilassa eläminen on ollut häkellyttävää ja aavemaista, koska olin juuri viettänyt vuoden Suomen edellisissä poikkeusoloissa. Nyt ruoka ei sentään ole kortilla kuten silloin, Joonas Konstig toteaa.

Espoolainen kirjailija

Monenlaista tuotantoa

Joonas Konstig (s.1977) on espoolainen kirjailija sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aikuisopettaja.

Hän voitti Kalle Päätalo -palkinnon esikoisromaanillaan Kaikki on sanottu (Gummerus 2011).

Seuraavat teokset ovat Totuus naisista (Gummerus 2013) ja kolmas romaani Perkele (Gummerus 2015).

Hän on kirjoittanut myös ruoka-aiheisen teoksen

Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä? (Kosmos 2016).

Vuosi herrasmiehenä (WSOY 2017) ilmestyneestä teoksesta on suunniteltu elokuvaa.

Joonas Konstig on Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja tänä vuonna hän toimii Espoon kirjailijoiden varapuheenjohtajana.

Työskentelee Kriittisen korkeakoulun kirjoittajaopettajana ja Nuoren Voiman Liiton kriitikkona.

Konstigin esikoisteos, novellikokoelma Ahneet ja viattomat (2008), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Tiiliskivi-palkinnon saajaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.