Epidemia: Matkaliput tulevat kallistumaan ja reittitarjonnasta tingitään.
Koronavirusepidemia ajoi joukkoliikenteen tilanteeseen, jossa seutua uhkaavat satojen miljoonien lipputulomenetykset. Helsingin seudun liikenne (HSL) hakee valtiolta 100 miljoonan euron tukea talouskurimukseen.
– Teemme tänä vuonna tappiota ainakin 120 miljoonaa euroa, mutta pahimman skenaarion toteutuessa jopa 250 miljoonaa euroa, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi arvioi.
HSL on historiansa pahimmassa kriisissä. Lipputulot ovat pudonneet yli 70 prosenttia, mutta kuluissa ei ole voitu säästää kuin hieman. Tappiota kertyy kuukausittain yli 20 miljoonaa euroa.
HSL:n omistajakunnilta tukea on vaikea pyytää, sillä niiden omakin talous kriisiytyy. Rihtniemen mukaan HSL:llä on painavat perusteet tukihakemukselle.
– Koko Suomen joukkoliikennematkoista yli 65 prosenttia tehdään HSL-alueella ja kaupunkiliikenteestä 80 prosenttia. Alueemme on Suomen talouden veturi, ja kun nousu alkaa, olisi tärkeää, että meillä on edelleen toimiva joukkoliikenne, hän tähdentää.
Kassavarojen riittämiseksi HSL sai omistajakunnilta luvan hakea lainaa aina 200 miljoonaan euroon saakka. HSL on kiinni liikennöitsijöiden kanssa tehdyissä 7-vuotisissa sopimuksissa, joissa on vuosittaista neuvotteluvaraa vain 10 prosenttia ja koko kaudella 20 prosenttia.
– HSL ei voi irtautua sopimuksista, sillä sen jälkeen emme olisi enää luotettava kumppani. Voisi myös olla, että liikennöitsijöitä menisi konkurssiin.
Joukkoliikenteen palvelutasoakaan ei voi olennaisesti huonontaa, sillä osa joutuu matkustamaan töihin ja asioilleen entiseen tapaan.
Osittaista säästöä juna-, bussi, raitiovaunu- ja metroliikenteeseen on saatu siirtymällä normaalia aiemmin kesäaikatauluihin.
– Säästö on suhteellisen pieni, 10–15 prosentin luokkaa liikennetyypistä riippuen, lähijunaliikenteessä alle tuon.
Hieman onneakin HSL:llä on ollut matkassa mukana. Edellisten vuosien sitomatonta ylijäämää oli kassassa 46 miljoonaa euroa. Juuri päättyneessä junaliikenteen kilpailutuksessa sen kulut saatiin laskemaan 10 prosenttia.
Heikentynyt talous näkyy väistämättä niin matkustajien kukkarossa kuin pysäkeilläkin, joilla vuorovälit harvenevat.
– Säästöjä on pakko hakea palvelutasosta ja lipunhinnoista, Rihtniemi myöntää.
– Ensi talvikaudelle liikennettä joudutaan supistamaan noin 5 prosenttia. Supistukset kohdennetaan iltoihin ja viikonloppuihin, kun taas ruuhka-aikojen liikenne pyritään pitämään ennallaan.
Liikenteeseen suunniteltuja lisäyksiä ja parannuksia jätetään toteuttamatta.
– Valtion tukea kaivataan todella kipeästi. Jos sitä ei saada, ainoat mahdollisuudet vajeen kattamiseen ovat kuntamaksujen korottaminen, lipunhintojen nostaminen ja palvelutasosta karsiminen.
– Vaikka selviäisimme tästä vuodesta lainalla, se on maksettava tulevina vuosina takaisin, Rihtniemi muistuttaa.
Kun koronakriisi joskus helpottaa, Rihtniemi uskoo ihmisten palaavan joukkoliikenteeseen.
– Vaikka ihmiset tekisivätkin enemmän etätöitä jatkossa, niin uskon että iltaisin ihmisten tekee jo mieli kotoaan jonnekin muualle.
– Oman auton käyttöä työmatkaliikenteessä ei taas voi oikein lisätä, sillä se näkyisi ruuhkaisuuden pahenemisena, hän ennustaa.