Espoo selvitti: Kulttuuri on tärkeää ja sitä halutaan muuallekin kuin Tapiolaan ja Leppävaaraan

Kulttuuri: Eniten kiitosta keräävät kirjastot.

Asukkaat toivovat, että kulttuuritarjontaa olisi omilla asuinalueilla. Tapiolaan on keskittynyt paljon tarjontaa. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Espoossa selvitettiin yli kahden vuoden ajan, millainen kulttuurikaupunki Espoo on.

Espoo Cult-tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa sitä, miten kulttuuri näkyy osana kaupunkikehitystä sekä sitä, miten espoolaiset osallistuvat kulttuuritoimintaan.

– Tutkimus toi esiin sen, että Espoossa kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti, ja se voisi olla paremmin hyödynnettävissä kaupunkikehittämisessä sekä eri toimialojen välisessä yhteistyössä. Saamme tutkimuksesta käyttöömme keinoja, joiden avulla kulttuuri voi olla vahvemmin läsnä niissä, Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila sanoo.

Espoossa on paljon kulttuuritarjontaa ja espoolaiset ovat ahkeria kulttuuripalvelujen käyttäjiä. He ovat myös varsin tyytyväisiä palveluihin.

77 prosenttia vastaajista piti kulttuuria erittäin tärkeänä. Erityisesti kirjastot saivat kiitosta. 93 prosenttia vastaajista piti kirjastoja hyvin hoidettuina.

Vuonna 2017 espoolaiset kävivät eniten elokuvissa. Seuraavaksi suosituimmat kulttuuritarjonnan muodot olivat konsertit ja taidenäyttelyt.

Toisaalta espoolaisten osallistumisessa kulttuuritoimintaan on eroja, kun sitä tarkastellaan iän, sukupuolen, äidinkielen, asuinalueen ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Ne, jotka eivät kulttuuria kuluta, mainitsivat syyksi ajanpuutteen, perhevelvollisuudet tai vaihtoehtoisen tavan kuluttaa kulttuuria, kuten television katsomisen.

Yhdeksi isoksi puutteeksi asukkaat kokivat sen, että kulttuuritarjonta painottuu paljolti Tapiolaan ja Leppävaaraan. Tarjontaa ja toimintaa pitäisi olla myös omalla asuinalueella. ”Lisää kaikkea: kuvataidetta, teatteria ja konsertteja muuallekin kuin Tapiolaan”, eräs vastaaja kirjoitti.

Espoolaiset mieltävät kulttuurin laajasti ja toiveita tarjonnasta oli laidasta laitaan elinkeinotoimintaan kytkeytyvistä megafestivaaleista kotikutoisiin paikallistapahtumiin. Kaupunkitapahtumia pitäisi asukkaiden mielestä järjestää muulloinkin kuin Espoo-päivänä.

Lisäksi toiveissa nousivat esiin muun muassa ruokakulttuuri, paikallishistoria, ulkoilmaelokuvat, monikulttuuriset musiikki- ja tanssiesitykset, erilaiset liikuntamuodot, teemoitetut kävelyreitit ja aplikaatiot, jotka helpottavat kulttuuriin tutustumista.

Myös harrastajien tuottama kulttuuri kiinnostaa espoolaisia.

Kehittämisen kannalta yksi keskeinen kysymys on, miten kulttuuritoimintaa mukautetaan erilaisille ihmisryhmille.

Koko perheen tapahtumien lisäksi tapahtumat, jotka tuovat erilaisia ihmisryhmiä yhteen, mainittiin monessa asukaskyselyn vastauksessa.

Raportissa ei tehdä konkreettisia ehdotuksia, mutta siihen on listattu suosituksia.

– Konkreettisten ehdotusten tekeminen on kulttuurisektorin ratkaistava ongelma. Tutkimuksesta nousee esille selkeitä kehittämiskohteita, esimerkiksi monikielisyyden ja alueellisuuden huomioiminen. Lisäksi meillä on edelleen tahoja, jotka eivät tiedä, mitä meillä tapahtuu, Tommila sanoo.

– Hyvällä yhteistyöllä voimme vahvistaa kulttuurin positiivisia vaikutuksia koko kaupungin tasolla. Kulttuurilla ja taiteella pitäisi olla suurempi rooli päätöksenteossa. Myös elinkeinoelämä voisi hyödyntää kulttuurin potentiaalia entistä laajemmin, Tommila toteaa.

Espoo Cult-tutkimusta aiotaan käydä läpi eri foorumeilla, ja se johtaa myös Kulttuuri Espoo 2030 -asiakirjan päivittämiseen.

Tutkimuksen toteutti Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.