Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sami, 44, tietää, miltä psykoosi tuntuu: "Olemattomat astiat kilisivät kaapissa" – Tutkijat etsivät nyt psykoosiin sairastuneita

Helsinkiläinen Sami Munther, 44, on sinut sairautensa kanssa: hänellä diagnosoitiin psykoosipiirteinen persoonallisuus Nyt sairaus on hallinnassa lääkkeiden, terapian, opiskelun ja mielekkään kokemusasiantuntijatyön avulla – toisin kuin vielä muutama vuosi sitten.

Munther sairastuipoltettuaan itsensä loppuun sisustusmyyjänä yli 20 vuotta sitten. Monen vuoden kipuilun jälkeen hän jäi burn outin vuoksi sairauslomalle. Lomaa jatkettiin kerta toisensa jälkeen, mutta olo ei kohentunut.

– Kaikkea leimasi se, etten kehdannut myöntää tarvitsevani apua. Voin pahoin kaikkialla: töissä, armeijassa ja vapaa-ajalla, Munther muistelee.

Oksennus saattoi tulla pelkästä ahdistuksesta ja sosiaalisesta pelosta."

– En liikkunut kotoani juuri mihinkään, jopa yksi ainoa kaupassakäyntikin oli tuskan takana. Pahimmillaan psykoosi oli sitä, että kuulin olemattomien astioiden kilinää kaapista ja äitini syyttävää puhetta – vaikka varsin hyvin tiesin, että äiti ei ollut lähelläkään.

Tuolloin Vantaalla asunut Munther joutui luopumaan autostaan, mutta julkisillakaan kulkuneuvoilla hän ei voinut liikkua – oksennus saattoi tulla ylös pelkästä ahdistuksesta ja sosiaalisesta pelosta.

– Terapeutin vastaanotolle saatoin välillä mennä vasta yhden tuopin jälkeen, vaikka aiemmin en ottanut alkoholia juuri lainkaan. Eihän sellaisesta työskentelystä mitään tullut, Munther kertoo.

– Toisaalta olin koko ajan hyvin sairaudentuntoinen eli tiesin, mitkä asiat olivat totta ja mitkä eivät. Tiesin myös sen, että olin hyvin sairas ja tarvitsin kipeästi apua. Lopulta olin hyvin itsetuhoinen.

Mielenterveystyölle on Suomessa todella tilausta."

Hänen pelastuksekseen koitui lopulta sopivan lääkityksen löytyminen, psykoedukaatio ja Alvi ry:n tukiyhteisö Kampissa. Yhteisössä Muntherin elämänpolku risteytyi nykyisen Tanja-vaimon kanssa.

– Kyllä läheisen ihmisen tuki ja ymmärrys on ehdottoman tärkeää mielenterveysongelmaiselle. Omalle vaimolle ei tarvitse esittää mitään, Sami toteaa.

Nykyään Muntherin arki kuluu Hyksin ja mielenterveysjärjestöjen kokemusasiantuntijana – ja työlle on Suomessa todella tilausta.

Hän iloitsee siitä, että Suomi on päässyt mukaan maailman suurimpaan tutkimukseen, johon haetaan psykoosiin sairastuneita. Muntherin mukaan tutkimukset ovat askel eteenpäin taudin lannistamiseksi.

– Nyt minulla on sisälläni rauha ja levollisuus. Psykoosisairaudesta toipuminen on marinoinut minut niin monessa liemessä, että olen oppinut tuntemaan tämän sairauden ja sitä sairastavat todella hyvin, myöntää Munther.