HYVINVOINTI Karita Palomäen mukaan kivusta kärsivän ihmisen pitää "kohdata kehonsa". Vain näin voi tunnistaa, mitä kivun alta löytyy.
Psykofyysisen fysioterapeutin Karita Palomäen ja kipupsykologi Juha Siiran yhteisjulkaisu Kehon viisaat viestit tuli kauppoihin heinä–elokuun vaihteessa. Palomäki ja Siira tutustuivat nelisen vuotta sitten, kun Palomäki pyysi Siiraa Helsinkiin kouluttamaan.
–Olemme molemmat kouluttaneet paljon terveydenhuollon ammattilaisia, kuten psykoterapeutteja ja fysioterapeutteja, Palomäki kertoo.
Kehon viisaat viestit -teoksen tavoitteena on auttaa lukijaa parantamaan kontaktiaan omaan kehoon. Kirjan konkreettiset harjoitukset ja kysymykset on tarkoitettu vähentämään kipukokemusta vapautumalla stressistä.
–Kirjan menetelmät eivät ole tarkoitettu pelkästään kivunhoitoon, vaan tärkeämpi avainsana on stressi.
Kirja pureutuu siihen, kuinka me pystymme purkamaan stressireaktiota kehosta.
Stressin purkamiseen tarkoitettujen harjoitteiden lisäksi kirjasta löytyy kivunsäätelyyn räätälöityjä harjoitteita.
–Silloin kun meillä on pitkittynyttä kipua, me erkaannumme kehotuntumastamme. Kipu on niin epämiellyttävää, että emme pysty kohtaamaan kehoamme.
Kirja lähtee liikkeelle ajatuksesta, että silloin kun meillä on kipua, meidän tulisi kaikesta huolimatta kohdata keho.
–Sen kautta opimme lopulta kuuntelemaan kehon viestejä ja tunnistamaan, mitä kivun alta löytyy.
Palomäen mukaan kipu on aina viesti jostakin.
Kipu on aina viesti jostakin."
–Se voi olla esimerkiksi, että nyt olet istunut liian pitkään, tai nyt olet vaatinut itseltäsi liikoja. Kannamme kaikki nykyelämässä erilaisia riittämättömyyden tunteita. Kipu on viesti, että tee asialle jotakin.
Kirjassa pureudutaan myös kehon ja mielen yhteyteen ja siihen, miten keho heijastaa mielen taholta asioita ja toisin päin.
–Jos meillä on kipuja, meidän mielikin vaikuttuu kivuista. Yritän auttaa ihmistä näkemään kokonaisuuden. Fyysinen kipu vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.
Tutkimustenkin mukaan masentuneisuuden ja pitkittyneiden kipujen välillä on vahva korrelaatio.
Kirjassa kerrotaan, mitä ihminen voi konkreettisesti itse tehdä hallitakseen kipua.
–Lähdemme liikkeelle kehon havainnointikyvystä, eli mindfulness-tyyppisistä harjoituksista. Niissä on kysymys uskalluksesta olla kivun tunteen kanssa, läsnäolosta kehossa ja hengityksen tiedostamisesta.
Pohdinnassa on myös, miten kehoon saadaan tuotettua turvallisuuden tunnetta.
–Siitä edetään varsinaisiin kivunsäätelyharjoituksiin.
Kaiken avain on pureutua kipukokemuksen aiheuttamaan stressireaktioon.
– Et voi ehkä vaikuttaa kivun aiheuttajaan, mutta voit vaikuttaa sen kokemiseen vaikuttamalla stressireaktioon.
Palomäki on itse nuorempana kärsinyt sekamuotoisesta jännityspäänsärkymigreenistä, mutta pystynyt vähentämään sitä kehotietoisuuttaan lisäämällä.
–Keho on viisas kokonaisuus, johon olen vuosien kuluessa oppinut luottamaan yhä enemmän, Palomäki sanoo.