Nyhtökauran äiti: Suomen pelloilla kasvaa mieletön potentiaali

KOULUTUS Nyhtö-kaura, nyhtis, on uudissana, jolta kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä. Proteiinipaukku on ollut alkuvuoden ilmiö.

Tiina Vahtera

Uskomatonta, mutta totta: vain kahdeksan prosenttia viljellystä kaurasta menee ihmisten ruuaksi. Loput jalostetaan rehuksi.

– Kaurassa, ja ylipäätään kaikessa mikä Suomen oloissa kasvaa, on mieletön potentiaali, nyhtökauran äiti, elintarviketieteilijä Reetta Kivelä sanoo.

Niitä muita ovat esimerkiksi marjat, joita kohtapuoliin taas mätänee metsiin miljoonia kiloja. Myös vanha viljelykasvi pellava on vajaakäytöllä.

Juuri nyt Kivelää viedään lujaa. Hänen kehittämänsä tuote on niin hurjassa nosteessa, että kauppojen arvion mukaan ”nyhtistä” menisi viisi kertaa enemmän kuin Kivelän ja hänen yhtiökumppaninsa Maija Itkosen firma Gold&Green Foods ehtii toimittaa.

Tarkemmin hän ei liikesalaisuutta halua paljastaa.

– Se on meidän kategoriassamme hyvä määrä. Tuhansia rasioita viikossa.

Rasia vetää 250 grammaa, ja se on riittävästi nelihenkisen perheen ruokkimiseen. Kaurasta, härkäpavusta ja herneestä valmistettu seos on silkkaa superfoodia. Kolmasosa annoksesta on proteiinia, ja sellaisena erittäin täyttävää.

– Sitä ei pysty syömän 60 grammaa enempää. Ihmisten on vaikea ymmärtää tätä, kun he vertaavat nyhtökauraa jauhelihan hintaan. 400 gramman paketti olisi liian iso, Kivelä tarkentaa.

Perherasian hinta on noin neljä euroa – mutta rasia viivähtää kaupoissa vain hetken. Se viedään käsistä. Uuden erän saapuminen on uutinen.

Pulmana on tällä hetkellä saatavuus, sillä tuotteena nyhtökaura on lyönyt itsensä läpi myös eräänlaisena ilmaston pelastajana. Kaura on maailman ekologisimpia viljelykasveja, kun taas lihantuotanto on todistettu pahikseksi.

– Saatavuus on kiinni laitteiden toimitusajoista. Ne pitää huolellisesti skaalata, testata, että laite tekee juuri sitä mitä sen pitää. Toimitusajat ovat 4–6 kuukautta, sitten ne asennetaan, optimoidaan, otetaan käyttöön ja ajetaan koko linja kuntoon...

Kemiaa opiskellut elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä on elementissään:

– Ala on äärettömän mielenkiintoinen. Käytäntö on toisessa kädessä ja teknologia toisessa. Kun pelissä on ruoka, se vaikuttaa kaikkialla ja jokaiseen. On erittäin hyvä, jos hanskaa kemian ja teknologian. Materiaalitiede kiehtoo minua suunnattomasti.

Nyhtökauran voittokulussa on esimerkkiä kenelle tahansa, joka miettii elämänuraa elintarvikkeiden parissa. Työt eivät hevillä lopu, ja aina voi kehittää itse lisää, kuten Kivelä on tehnyt ja tekee.

– Tuotekehittelyä on koko ajan. Uutta on tulossa, myös sesonkimakuja, ja uskon, että nekin tekevät kauppansa.

Sen sijaan Kivelä ei usko, että nyhtökaura on hetken villitys.

– Kysyntä on tullut jäädäkseen. Ihmiset haluavat, että ruoka on turvallista. Emme ole käyneet raaka-aineiden kanssa kemikaalikaapilla. Meillä on kauraa, härkäpapua, hernettä, suolaa. Kilpailijoilla saattaa olla neljääkymmentä eri ainesosaa, Kivelä vertaa.

– Ei riitä, että ruoka on suutuntuman mukaista, vaikka tästä asiasta olemme tietysti erityisen ylpeitä.

Oivallinen nyhtökaura tosiaan tuntuu, sitä voi pureskella. Se ei ole lötköä, kuten soija. Nyhtökaurasta voi tehdä vaikka porotonta käristystä – ja on tehtykin – nyhtis kestää paistamisen.

Nude eli maustamaton ei nimensä mukaisesti maistu juuri miltään, kuten ei paljas lihakaan.

Nyhtömakuja on toistaiseksi maustamattoman lisäksi kafferilime-seesami-inkivääri sekä tomaatti-paahdettu paprika-lehtipersilja. Lisää on siis tulossa. Netti pursuilee ohjeita.

Reetta Kivelä tuntee kauran niin hyvin kuin sen ylipäätään voi tuntea. Hän teki muun muassa väitöskirjansa beetaglukaanista eli kauran ravintokuidusta. Tuleville elintarviketieteilijöille hän korostaa, että kasviperäinen on kiinnostavaa, sillä se on ihmisille aito vaihtoehto.

– Materiaalin ymmärtäminen on iso asia. Tarvitaan myös prosessiosaamista ja teknologiaa.

On vielä eräs asia, miksi kannattaisi erikoistua viljaan.

– Maito on aika askarreltu loppuun, jos katsoo mitä Valio esimerkiksi on tehnyt. Maitohyllyt notkuvat erilaisia jalosteita, Kivelä huomauttaa.

Raha ei ole ongelma tässä startupien maassa. Gold&Greenille sitä on lähes tyrkytetty. Mukana rahoittamassa on ollut nimekkäitä yksityisiä sijoittajia sekä teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes.

– Rahaa on ja sitä tarjotaan viikoittain. Kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä. Tekes on ollut alusta saakka mukana.

Vientiin resurssit eivät vielä riitä, mutta pulled oat ja pulled havre ovat jo suojattuja nimiä, kuten tietysti nyhtökaurakin.

Tieteen ja hittituotteen tekeminen on toki vakavaa, mutta on se hauskaakin! Kivelä on hyväntuulinen persoona, ja häntä naurattaa perisuomalainen suhtautuminen menestykseen. Se voi ilmetä vaikkapa näin:

– Nyhtökaura-nimeä inhotaan ja rakastetaan. Kokit vihaavat sitä, suomen kielen ihmiset vihaavat sitä. Meistä se on oikein onnistunut nimi, koska se herättää tunteita.

Suurperheellinen startup-yrittäjä

Reetta Kivelä, 39, elintarviketieteiden tohtori. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta.

Golden&Green Foods -yhtiön teknologiajohtaja. Tuotantolaitos on Järvenpäässä.

Vuoden 2015 nuori tutkijayrittäjä.

Elintarviketeknologiaa voi opiskella mm. Helsingin yliopistossa sekä bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa

Metropoliassa Vantaalla ja Hämeen, Seinäjoen sekä Turun ammattikorkeakouluissa.

Väyliä on muitakin. Pääaineena voi opiskella esimerkiksi kemiaa, kuten Reetta Kivelä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut