Arki oli kovaa työtä – Glims esittelee entisaikojen elämää

KULTTUURI Talo-museo Glimsissä voi tutustua Espoon historiaan aidossa ympäristössä. Uusi näyttely kertoo maatilan asukkaiden elämästä.

Talomuseo Glimsissä saa käsityksen siitä, miten Espoossa ennen elettiin. Museolehtori Helena Heikkilä vinkkaa, että museossa voi kokeilla viljan jauhamista käsikivillä. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Glimsin maatilan juuret ovat syvällä Espoon historiassa. Tänne minä kuulun – Glimsin viisi vuosisataa -näyttelyssä tarkastellaan historiaa Glimsissä oikeasti asuneiden ihmisten kautta. Paikallinen elämä sidotaan samalla historian suuriin linjoihin.

Glimsin maatila on ollut pääasiassa kahden eri suvun omistuksessa, ensimmäisessä kahdeksan sukupolven ajan. 1800-luvulla omistajaksi tuli Lönnbergin suku, joka omisti tilan 150 vuotta.

Interiöörit on tehty tarinallisemmiksi.”

Vuosisatojen saatossa Glimsissä on nähty niin rikkaita kuin köyhiäkin vuosia, suuria tunteita, sota-aikaa, katovuosia, sairautta ja kuolemaa. Tilalla on ollut nimismiehen työhuone ja siellä on useaan otteeseen toiminut kestikievari.

–Näyttelyssä lähdetään liikkeelle 1500-luvulta. Tällä alueella on todennäköisesti asuttu paljon kauemmin, koska täältä on löydetty kivikautisiakin jäänteitä, museolehtori Helena Heikkilä kertoo.

Glims sijaitsee Karvasmäen kylässä, ja ensimmäinen kirjallinen merkintä kylästä on vuodelta 1540. Peder Nilsson -niminen mies oli Glimsin tilan ensimmäinen isäntä.

–Kaikki perusnäyttelyn tekstit on uudistettu ja interiöörit on tehty tarinallisemmiksi. Joitakin esineitä on poistettu näyttelystä ja vastaavasti tuotu tilalle museon kokoelmissa olleita esineitä.

–Museorakennuksiin on lisätty toiminnallisia pisteitä. Nyt kävijät voivat vaikkapa kokeilla, miten viljaa on jauhettu käsikivillä, Heikkilä vinkkaa.

Glimsin tupa on entisessä asussaan, mutta kamarissa aika on pysähtynyt 1800-luvun loppuun, Johan ja Aurora Lönnbergin aikaan. Aurora on juuri ollut ompelemassa ja Johan on istunut sohvapöydän ääressä pelaamassa korttia ja juomassa itse valmistamaansa marjaviiniä. Johanilla oli myös tapana leikittää kylän lapsia pihalla. Nykyajan lapset pääsevät Glimsissä leikkimään vanhoja pihaleikkejä.

–Syksystä kevääseen Glimsissä käy paljon päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Erilaiset vuodenkiertoon liittyvät opastukset houkuttelevat historiasta kiinnostunutta väkeä, Heikkilä mainitsee.

Lönnbergin tyttäret myivät Glimsin Espoon kunnalle vuonna 1950. Glims ei koskaan ole ollut tyhjillään. Esimerkiksi 1950-luvulla siellä toimi äitiys- ja lastenneuvola. Vuonna 1958, kun Espoo täytti 500 vuotta, Glimsistä tuli kotiseutumuseo. Se on Espoon kaupunginmuseon vanhin toimipiste.

Kesällä kävijöitä ilahduttavat 4H-yhdistyksen ylläpitämällä Glimsin kotieläinpihalla vuohet, lampaat ja kanit sekä museon kukko ja kanat.

Kesäkausi

Talomuseo Glimsin (Glimsintie 1) kesäkausi alkaa tiistaina 3.5. Joka päivä on jokin tapahtuma, kuten työpaja, työnäytös tai opastus.

Pihaa ja opasteita uudistetaan loppukesästä.

Avoinna kesäkaudella 3.5.–31.8. tiistaista perjantaihin kello 10–17, viikonloppuisin kello 11–17. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Museoalueen muodostavat 11 alkuperäisillä paikoillaan olevaa rakennusta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta.

Liput 4/3 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, sisäänpääsy myös Museokortilla. Vapaa pääsy Kaikukortilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Espoossa todettu 913 varmistettua koronatartuntaa – viime päivien aikana neljä uutta tapausta
  2. Länsi-Uudenmaan poliisi: Kesän polkupyörävarkauksissa uusi ilmiö – varkaat vievät kalliimman ajopelin ja jättävät tilalle huonomman
  3. Leppävaaraan on tulossa puutarhakylä – lähes 70 mökkiä, yhteistiloja ja viljelypalstoja
  4. Kauppakeskus Liilassa Suomenojalla avautuu uusia sisustusliikkeitä ensi viikolla – koko keskuksen uudistukset valmistuvat syksyllä
  5. Piileekö sinunkin kodissasi tämä yleinen turvallisuusriski – ”Joka kolmas ei ole tarkastanut”
  6. Espooseen roimasti enemmän valkohäntäpeurojen kaatolupia – "Läntiselle Uudellemaalle on aikoinaan istutettu peuroja ja kasvatettu kantaa tietoisesti"
  7. Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita? – näin vastaavat päättäjät
  8. Kuva: Eksoottinen eläin syntyi suvuttomasti Helsingissä – eläintalo piti tiedon kuukausia salassa
  9. Yle: Vanha kivilinna myynnissä Siuntiossa – hintapyyntö lähes viisi miljoonaa euroa
  10. Raidejokeria varten rakennettavan sillan kannen valu alkaa Laajalahdessa
  11. Kaasujalka ei ole hellittänyt Turunväylän tietyömailla – Poliisi MTV:lle: "Tekevät melkein oman henkensä uhalla töitä"
  12. Kahdessa espoolaisessa päiväkodissa korona-altistus – "Ei vaikuta olevan yhteyttä Tapiolan kahluualtaaseen"
  13. Espoon ja THL:n paikallisissa koronaluvuissa iso kuilu – näin Espoon perusturvajohtaja selittää eroa
  14. Yle: Liikuntaseteli kelpaa sup-lautaan mutta ei kaupunkipyörään
  15. Tapiolan Sandro lopettaa, tilalle Helsingistä tuttu uusi yrittäjä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.