Pitkäjärven tila on Espoon huonoimpia, vaikka järveä on seurattu vuosikymmeniä – "Kunnostus on hyvin monimutkainen asia"

Luonto: Sinilevästä kärsivän järven ekologinen tila on Espoon huonoimpia.

Pieni osa Pitkäjärveä sijaitsee Vantaan puolella. Arkisto/Johanna Erjonsalo
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Kun kesä on kauneimmillaan, Laaksolahden uimarannalla Espoon Pitkäjärvellä on usein autiota. Järvi kärsii voimakkaista, joka kesäisistä sinileväesiintymistä, jotka estävät uimisen varsinkin loppukesästä.

– Sinilevää on joka kesä runsaasti, ja kun sitä tulee, esiintymät kestävät syksyyn saakka. Pitkäjärvi on sinilevän suhteen pahin Espoon järvistä, vahvistaa uimaveden laatua valvova terveystarkastaja Tarja Piirainen asukkaiden kokemuksen.

Huonon arvosanan Pitkäjärvi sai myös Suomen ympäristökeskuksen ja ely-keskuksen viimevuotisessa luokituksessa, jossa sen ekologiseksi tilaksi arvioitiin ainoana Espoon järvistä välttävä.

Pitkäjärveä huonompi oli vain peltojen ympäröimä Loojärvi Ämmässuon lähellä. Esimerkiksi Pitkäjärven vieressä sijaitseva Lippajärvi nosti samassa arviossa tilaansa välttävästä tyydyttäväksi.

Pitkäjärven tilaa on seurattu vuosikymmeniä, ja sitä on myös yritetty kunnostaa eri tavoin. Kunnostussuunnitelmiakin on tehty useita, joista viimeisin, Vahanen Environment Oy:n tekemä, valmistui viime vuonna.

Järven tila ei kuitenkaan ole parantunut, vaan virkistyskäyttöä haittaava rehevöityminen on päinvastoin lisääntynyt. Milloin Espoon kaupunki ryhtyy toteuttamaan viimeisintä kunnostussuunnitelmaa? Asukkaiden lisäksi tätä ihmettelevät myös 45 valtuutettua, jotka tekivät Riikka Pakarisen (kesk.) johdolla valtuustokysymyksen järven kunnostamisesta.

Kunnostus on hyvin monimutkainen asia.

– Kunnostus on hyvin monimutkainen asia, vastaa johtava ympäristöasiantuntija Leena Sjöblom Espoon ympäristökeskuksesta.

Pitkäjärven suurimpia kuormittajia ovat maatalous, jätevedet sekä hulevedet. Pitkäjärven koillis- ja pohjoispuolella Vanhakartanossa on isoja viljelymaita, eikä alueella ole jätevesiverkostoa. Jupperista, Laaksolahdesta ja Järvenperästä järveen valuu hule- eli sade- ja sulamisvesiä. Esimerkiksi Laaksolahden uimarannan vieressä on alueelta tulevan hulevesiviemärin purkuputki.

Viimeisimmässä kunnostussuunnitelmassa ehdotetaan muun muassa peltojen vesiensuojelun tehostamista, jätevesiverkoston rakentamista sekä hulevesien parempaa hallintaa.

– Iso ongelma Pitkäjärvellä on se, että Espoon kaupunki ei juurikaan omista sen ranta-alueita, vaan ne ovat yksityisten omistamia maita. Kaupungin on hyvin vaikea lähteä tekemään niillä kovinkaan paljoa, Sjöblom kommentoi kunnostusehdotuksia.

Esimerkiksi peltojen vesistöjen vastaiset suojavyöhykkeet määritellään EU:n säädöksissä, joihin tukia saavat viljelijät ovat sitoutuneet.

– Kaupungin on hyvin vaikea puuttua yksityishenkilöiden omistamien peltojen suojavyöhykkeisiin. Kaupunki ei myöskään voi määrätä, että pientaloasukkaan on rakennettava tontilleen hulevesiä viivyttäviä ja imeyttäviä rakenteita. Kaupunki voi toki suositella, järjestää koulutusta ja neuvoa esimerkiksi rahoituksen etsimisessä, Sjöblom toteaa.

Jotain kuitenkin on tapahtumassa. Vanhakartanon asuinalue tulee suunnitelmien mukaan liittymään jätevesiverkkoon vuonna 2026. Se vähentää tehokkaasti jätevesikuormitusta.

– Kaupunki myös rekrytoi ympäristökeskukseen limnologia, jonka yksi tehtävä on verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja selvittää, mitä kaupunki voi tehdä ja kuka sen maksaa. Varovaisestikin arvioiden kustannukset ovat kokonaisuudessaan satoja tuhansia euroja, Sjöblom toteaa.

Tavoitteena on Pitkäjärven ekologisen tilan parantaminen vuoteen 2027 mennessä.

Entä milloin Pitkäjärvessä päästään uimaan ilman sinilevää?

– Kunnostus on ehdottomasti useamman vuoden projekti, Sjöblom vastaa.

Espoon Pitkäjärvi

Sinilevälle otolliset olosuhteet

Pitkäjärvi sijaitsee Laaksolahden ja Kehä III:n välissä. Pieni osa järveä on Vantaan puolella. Espoossa sijaitsevat myös Nuuksion Pitkäjärvi ja Velskolan Pitkäjärvi.

Pitkäjärvi on matala ja runsasravinteinen järvi. Siihen on vuosikymmenien aikana kohdistunut paljon kuormitusta ja järveen on aikoinaan johdettu muun muassa asutuksen jätevesiä.

Järvessä on otolliset olosuhteet sinileville korkean pH-arvon, runsasravinteisuuden, matalan typpi-fosfori-suhteen sekä isojen vesikirppujen vähyyden vuoksi.

Lähde: Espoon Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostussuunnitelma. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2020. Vahanen Environment Oy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.