Uusi yleiskaava toisi lisää pientaloasumista Espooseen, vihreät kävelivät ulos neuvotteluista

Histan suunnittelu voi vihdoin edetä, kun yleiskaava on saatu voimaan. Kuvassa Turunväylää Espoon keskuksesta länteen. Arkisto/Uudenmaan kopterikuvaus

Paavo Rantalainen

Espoon kaupungin tällä hetkellä suurimmasta kaavahankkeesta saatiin rutistettua kuluneella viikolla poliittinen sopimus, joka takaa Espoon pohjois- ja keskiosien uuden yleiskaavan läpimenon valtuustossa.

Vuosia valmisteltua ja kuluneena talvena kahdeksan kertaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa hiottua yleiskaavaa pohjustettiin lopulta usean päivän neuvotteluissa kaupunginhallituksen ryhmien kesken.

Uusi yleiskaava avaa voimaan tullessaan Espoolle merkittävän uuden kasvukäytävän pohjoisen ja lännen suuntaan.

Täyttä yksimielisyyttä ei kaavasta syntynyt, sillä vihreät marssivat ennen viimeistä neuvottelupäivää ulos.

Sen sijaan kokoomus, sdp, rkp, keskusta ja kd hyväksyvät saavutetun neuvottelutuloksen.

Viimemetrien neuvotteluissa päätettiin edesauttaa pientaloalueiden laajentamista ja omakotiasumisen mahdollisuuksia Espoossa.

"Vauhditamme nimenomaisesti pientalotonttitarjontaa ja edellytämme monimuotoista rakentamista, jossa kerrostalorakentamista on vain vähän", neuvottelutuloksessa todetaan.

Erityisesti mainitaan Kalajärven ja Viiskorven alueiden kehittäminen, mutta myös muiden pientaloalueiden kaavoituksen uskotaan nopeasti etenevän.

Merkittävin uusi taajamakohde on Hista, jonka suunnittelu voi edetä yleiskaavan tultua voimaan.

Yleiskaavan laadinnassa on tavoitteena ollut 60 000 uuden asukkaan sijoittuminen Espoon keski-ja pohjoisosiin vajaassa 30 vuodessa. Tässä vaiheessa oletetaan, että tavoite voi pienentyä 5000 asukkaalla.

Uusi yleiskaava mahdollistaa myös uuden ratayhteyden eli länsiradan ja tunnin juna -hankkeen suunnittelun.

Ratalinjauksesta ei ole ollut suuria kiistoja. Sen sijaan Myntinmäen asemavaraus ja sen ympäristön luontokohteet ovat hiertäneet.

Myntinmäen kohdalla neuvotteluista irtautuneiden vihreiden kamelinselkä katkesi.

−Aseman vaatimaa asukasmäärää eli 10 000 uutta asukasta on vaikea sovittaa yhteen muiden ryhmien näkemysten kanssa siten, että arvokkaimmat luontoalueet säästyisivät, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr.) sanoo.

Yleiskaava johtaa Partasen mukaan laajemminkin kestämättömään kaupunkirakenteeseen, jossa ei voida järjestää toimivaa joukkoliikennettä.

Partanen korostaa, että vihreät eivät vastusta lähtökohtaisesti Espoon keski- ja pohjoisosien kehittämistä eivätkä uutta länsirataa, kunhan rakentamisen määrä pidetään kohtuullisena ja nykyiset luontoarvot säilytetään.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että nykyiset pientaloalueet saavat kehittyä luonnollisesti viihtyisinä asuinalueina.

Yleiskaavasta käydyissä loppuvaiheen neuvotteluissa on sovittu, että viheralueita laajennetaan Ketunkorvessa ja Kalajarven pohjoisosissa sekä vähennetään suunniteltua uutta asumista Velskolassa ja Högnäsissä.

Espoon kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaehdotusta maanantaina 18. toukokuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.