Tutkimus kaupunkipyöristä: Espoossa pyörä jää Helsinkiä useammin käyttämättä asemien puutteen takia

Kaupunkipyörän käyttämättömyys johtui usein esimerkiksi oman pyörän käytöstä tai tunteesta, että palvelua on hankalaa käyttää. Espoossa ja Vantaalla käyttämättömyys johtui Helsinkiä useammin myös siitä, ettei kaupunkipyöräasemia ollut matkan varrella. Arkisto/Johanna Halava

Kaisa Paastela

Keltaisten kaupunkipyörien käyttäjistä ja ei-käyttäjistä on tehty tutkimus. Tuija Mikkosen liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma selvitti kaupunkipyörien käyttäjiä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa.

– Meillä on tietoa kaupunkipyörien käytöstä ja siitä, miksi niitä käytetään. Siitä tiesimme vähemmän, miksi kaupunkipyöriä ei käytetä, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen, joka ohjasi Mikkosen pro gradu -työtä HSL:ssä.

Jo aikaisempien tutkimusten perusteella on selvinnyt, että nykyiset kaupunkipyöräjärjestelmät eivät palvele kaikkia tasapuolisesti.

Kaupungin julkaiseman tiedotteen mukaan fillarien "käyttäjäjoukko on homogeeninen". Mikkonen havaitsi tämän gradussaan: käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä useita tilastollisesti merkitseviä eroja.

KAUPUNKIPYÖRIEN KÄYTTÄJÄT olivat keskimäärin nuorempia, korkeamman tutkinnon suorittaneita ja paremmin ansaitsevia kuin ei-käyttäjät. Kaupunkipyöräilijät myös kokivat toimintakykynsä ja terveytensä useammin paremmiksi.

Tutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2019 sähköisellä kyselylomakkeella HSL:n asiakaskanavien kautta. Kyselyyn vastasi 3 400 henkilöä, joista 40 prosenttia oli käyttänyt kaupunkipyöriä ja 60 prosenttia ei ollut.

SUURIMMAT SYYT kaupunkipyörien valintaan olivat käytännöllisyys ja riippumattomuus aikatauluista.

Käyttämättömyys taas johtui usein esimerkiksi oman pyörän käytöstä tai tunteesta, että palvelua on hankalaa käyttää. Espoossa ja Vantaalla käyttämättömyys johtui Helsinkiä useammin myös siitä, ettei kaupunkipyöräasemia ollut matkan varrella.

– Palvelun helppokäyttöisyyttä pitäisi pyrkiä parantamaan siltä osin kuin se on mahdollista, Jääskeläinen kertoo.

Nykyiset kaupunkien sopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 asti.

– Tavoitteenamme on tulevaisuudessa saada kaupunkipyörille entistä monipuolisemmin erilaisia käyttäjiä.

Käyttäjäkyselyiden perusteella esimerkiksi Helsingissä noin 30 prosenttia, Espoossa noin 40 prosenttia ja Vantaalla lähes 50 prosenttia kertoi korvanneensa kaupunkipyörillä myös automatkoja.

SUOMEN ENSIMMÄINEN kattava kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 2016, minkä jälkeen monet kaupungit ovat seuranneet perässä.

– Tulisi pyrkiä etukäteen selvittämään, ovatko kaupunkipyörät oikeasti ratkaisu, jotka voisivat nostaa kyseisessä kunnassa tai kaupungissa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Lisäksi on huomioitava, että palvelun hyötyjä ei saavuteta, jos palvelulla ei ole käyttäjiä tai jos käyttö lisääntyy vain niiden joukossa, jotka muutoinkin käyttävät kestäviä kulkutapoja, Mikkonen toteaa tiedotteessa.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaupunkipyörät näyttävät vaikuttaneen suotuisasti pyöräliikenteeseen. Käyttäjäkyselyiden perusteella esimerkiksi Helsingissä noin 30 prosenttia, Espoossa noin 40 prosenttia ja Vantaalla lähes 50 prosenttia kertoi korvanneensa kaupunkipyörillä myös automatkoja.

Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyörämatkoja tehdään sen verran paljon, että sillä on jo vaikutusta pyöräliikenteen kasvuun. Vantaalla kaupunkipyöräpalvelun käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.