Oikein suunniteltuna kotona tekeminen on tuottavaa.
Uudet työnteon tavat ovat yksi niistä asioista, jotka korona-aika väistyessään jättää jälkeensä. Etätyöhön siirtyivät kaikki, jotka voivat. Kun vähitellen siirrytään kohti normaalia, töiden tekeminen etänä on iso osa vähitellen muotoutuvaa ”uutta normaalia.”
– Olen aivan varma siitä, että kaikki etätyöhön nyt siirtyneet organisaatiot ja yksilöt tulevat jatkossa pohtimaan: ”Mitä olennaista lisäarvoa on tehtävien tekemisestä toimistolla” ja toisaalta ”voisinko tehdä tämän etänä”. Etätyön määrä kasvaa, Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen sanoo.
– Moni digitalisaatiossa pitkällä oleva organisaatio joutuu jo jarruttelemaan etätöiden tekemistä varmistaakseen muun muassa työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja yhteisöllisyyden syntymisen.
Toimiva etäily ei synny tyhjästä. Mietittävää on sekä pomolla että työntekijällä.
– Tärkeintä edelleenkin on se mitä tehdään ja miksi tehdään. Vasta sen jälkeen pohditaan miten työ tehdään parhaalla tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Työnantajan tulee pyrkiä luomaan hyvät edellytykset työntekijöiden vahvalle sisäiselle motivaatiolle, Vänttinen muistuttaa.
8 tuntia työtä, 8 tuntia palauttavaa toimintaa ja 8 tuntia unta.
– On hyvä varmistaa, että työssä on paljon yhteisöllisyyttä.
– Autonomian tunnetta pitää olla riittävästi.
– On syytä varmistaa, että työntekijät kokevat itsensä kyvykkäiksi tehtäviinsä ja että työ koetaan merkitykselliseksi, Timo Vänttinen listaa tärkeitä kysymyksiä.
– Etätyöläiselle tärkeää on työn ja palauttavan vapaa-ajan erottaminen toisistaan, työn riittävä tauottaminen, yhteisöllisyydestä ja myös työergonomiasta huolehtiminen.
Nerokas ohjenuora on entisen pääministerin ohje: 8 tuntia työtä, 8 tuntia palauttavaa toimintaa ja 8 tuntia palauttavaa unta.
Yöunen pituutta on monella lisännyt se, että työmatkoihin ei kulu aikaa.
– Työrauhakin on kotona ehkä parempi. Toki monella työntekijällä kotona voi olla myös enemmän häiriöitä kuin konttorilla.
Etätyön kuormitus liittyy muun muassa työn ja vapaa-ajan välisen rajan mahdolliseen hämärtymiseen. Myös työkavereilta saatu tuki ja sparraus voi vähentyä, samoin esimiehen tuki.
– Etätyö lisää riskiä myös päihdeongelmien pahenemiselle.
– Työntekijöillä, joilla ei ole turvallisia kotioloja tai on muita keskittymiseen liittyviä häiriötekijöitä, on haasteita. Näyttää siltä, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja ne ovat myös aiempaa isommin ”piilossa”.
Lue myös: Korona sai työnantajat varovaisiksi – Näin suuret konsernit jatkavat työntekijöiden etätyöskentelyä
Kun korona iski päälle, etätyö oli jo tuttu juttu toisilla työpaikoilla, mutta toisilla oltiin valmistautumattomia. Samalla viivalla eivät olleet työntekijätkään. Kokemusta etätyöstä ja sen vaatimista välineistä oli vaihtelevasti.
– Muutos on ollut haastavin niissä yrityksissä, joissa on työkulttuurin ja liiketoimintamallin muutoksen lisäksi jouduttu hankkimaan uusia työvälineitä ja opettelemaan niiden käyttö. Osalla työntekijöistä on haasteita tekniikan kanssa ja osalla uusien toimintamallien kanssa. Erityisen haastavaksi muutos on tullut, jos on pitänyt opetella molempia.
– Uudet työtavat ovat myös herättäneet ihastusta ja niiden hyvät puolet on tunnistettu.
– Kuten digitalisaatiossa yleensäkin, niin vaikka tässäkin tilanteessa tekemisen tapa muuttuu, ei itse hyväksi todettu tekeminen saisi muuttua. Yritysten tulee varmistaa, että tärkeät toimintatavat, johtamisen rakenteet ja ennen kaikkea yhteisöllisyys sekä yrityskulttuuri säilyvät. Toki tämä voi olla myös hyvä tilanne tutkia omaa yrityskulttuuriaan ja liiketoiminnan perusteita.
Monissa yrityksissä yhteisöllisyydestä huolehditaan virtuaalisilla aamukahveilla, työn tuloksellisuutta seurataan entiseen tapaan ja viikkopalaverit pidetään etänä.
– Työn tuottavuusaspekti etätyössä on mielenkiintoinen kysymys. Tässä on varmasti toimialakohtaisia eroja ja tuloksia voidaan arvioida vasta pitkän aikavälin seurannan perusteella. Tiedämme kuitenkin, ettei oikein suunniteltu etätyö ole este tuottavuudelle.