Lisää selkeyttä, sujuvuutta ja turvallisuutta. Näin pyöräilyolosuhteiden pitäisi parantua ja pyöräilyn suosion kasvaa Espoossa, jos pyöräväyliä voidaan rakentaa tulevina vuosina suunnitellusti.
Espoon tekninen lautakunta hyväksyi viime viikolla erillishankkeina tehtäviä pääpyöräilyreittejä koskevan toteutusohjelman noudatettavaksi ohjeellisena. Ohjelmaan on listattu kymmeniä pyöräilykohteita, joita ei toteuteta muiden liikennehankkeiden yhteydessä.
Tällaisia ovat esimerkiksi nykyisen pyöräreitin oikaisu Suvikummun kohdalla Tapiolassa sekä toisistaan erotetun pyörä- ja jalankulkutien rakentaminen Matinniitynpolun kohdalle Matinkylään.
Osa pyöräreittejä parantavista erillishankkeista on asetettu toteutusjärjestykseen tuleville vuosille muun muassa sen perusteella, kuinka tehokkaasti niiden arvioidaan lisäävän pyöräilyä. Espoo käyttäisi näihin hankkeisiin keskimäärin miljoona euroa vuodessa.
Hankkeista Suvikummuntien ja Hakamaankujan välille suunniteltu nykyistä suorempaa pyörä- ja jalankulkureittiä voidaan alkaa rakentaa vielä tänä vuonna, jos muut työt antavat myöten.
Ohjelmassa on mukana myös ensisijaisesti liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita.
Toki aina se on turvallisempaa, jos kaistat ovat eroteltuina.
Yksi tällainen kohde sijaitsee Lahnuksentiellä ja toinen Nupurintiellä. Paikoilla ei nykyisin ole jalankulku- ja pyöräilyväyliä, minkä lisäksi molemmat on arvioitu vaarallisiksi eri-ikäisille koululaisille.
Miksi näitä väyliä ei toteuteta joka tapauksessa, jos paikat ovat nyt vaarallisia osalle väestöstä?
– Ne ovat valtion maanteitä. Niiden turvallisuudesta ja rakentamisesta vastaa valtio, mutta usein niitä kehitetään yhdessä kuntien kanssa, vastaa suunnittelupäällikkö Salla Hänninen Espoon kaupungilta.
Kohteiden toteutus edellyttää Hännisen mukaan rahaa valtiolta, vaikka Espoo maksaakin niistä osan. Pyöräilijöiden etua valvova Helsingin Polkupyöräilijät on kritisoinut sitä, että liikenneturvallisuuden parannuskohteet lykkäävät kalleutensa takia niitä kohteita, joiden tarkoitus on lisätä pyöräilyn suosiota.
– On totta, että liikenneturvallisuusperusteiset kohteet eivät lisää pyöräilymääriä samalla tavalla kuin baanakohteet, mutta toisaalta pidän näitä liikenneturvallisuusperusteisia kohteita tärkeinä, Hänninen sanoo.
Hän muistuttaa, että Pohjois-Espoon uusilla jalankulku- ja pyöräilyväylillä voitaisiin tukea esimerkiksi koululaisten omatoimista liikkumista ja vähentää tarvetta koulukyydeille.
Jos pääpyöräilyreittien erillishankkeita koskeva ohjelma toteutuisi sellaisenaan, muuttuisi maisema myös Matinkylässä lähellä Isoa Omenaa 2020-luvun puolivälissä. Nykyisin samaa väylää kulkevat jalankulkijat ja pyöräilijät eroteltaisiin Matinniitynpolun kohdalla omille kaistoilleen nykyistä leveämmälle väylälle.
Nuottaniemessä asuva ja pyörällä kulkeva Antti Rissanen pitää nykyistäkin väylää hyvänä.
– En ole kokenut, että siinä olisi ollut ahdasta liikkumisen suhteen tai että jalankulkijoita olisi ollut niin paljon, että olisi ollut hankalaa mennä pyörällä.
– Toki aina se on turvallisempaa, jos kaistat ovat eroteltuina, Rissanen arvioi.
Kilometreillä mitattuna uusia pyöräväyliä Espooseen on tulossa enemmän muiden kuin erillishankkeiden yhteydessä. Erillishankkeiden yhteydessä pyöräväyliä on Salla Hännisen mukaan määrä rakentaa kaikkiaan noin 17 ja muiden liikennehankkeiden yhteydessä noin 38 kilometriä vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi Espoonväylän rinnalla rakennetaan 3,5 kilometriä pitkä pyöräilybaana osana Kuusisaaresta Olarin kautta Espoon keskukseen vievää reittiä.
– Espoossa ehkä paras baana tulee olemaan kaupunkiradan varressa, kun kaupunkirataa jatketaan Leppävaarasta länteen. Sen näkisin olevan väylä, johon kannattaa panostaa, Salla Hänninen sanoo.
Leppävaarasta Kauklahteen suunnitellun kaupunkiradan varteen pyöräilybaanaa tulisi noin 10 kilometriä.