Espoolainen Helena Miettinen tuntee kolesterolitutkimuksen ja rasvasodan – kirjassaan hän kertoo kolesterolista kansantajuisesti

Espoolainen Helena Miettinen on koonnut yksiin kansiin kolesterolitutkimuksen historiaa ja uusimmat faktat. Minerva

Anneli Tuominen-Halomo

Espoolainen dosentti Helena Miettinen tuntee perin pohjin suomalaisen kolesterolitutkimuksen ja rasvasodan. Nyt hän on koonnut Hoida kolesteroli ajoissa – Uutta tietoa rasvoista -kirjaansa sekä alan historiaa että uusinta tietoa.

Helena Miettinen on tehnyt tutkimusta etenkin geenien vaikutuksesta HDL-kolesterolitasoihin. Hän on yhden maailman johtavan kolesteroliaineenvaihdunnan tutkijan ja Benecolin keksijä professori Tatu Miettisen (1930–2011) tytär.

1950-luvulla alettiin tutkia, voisiko suomalaisella ruualla olla yhteyttä veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen. Suomessa syötiin ruokaa, jossa oli runsaasti rasvaa ja rasva oli pääosin peräisin lihasta, voista ja maidosta. Tatu Miettinen oli keskeinen tutkija.

Ammatinvalinta isän jalanjäljille ei kuitenkaan ollut Helena Miettiselle itsestään selvyys. Ensimmäisen romaaninsakin hän kirjoitti ennen kuin hän valmistui lääkäriksi.

– Keskustelun seuraaminen on ollut mielenkiintoista ja hurjaa, koska isä oli aina etulinjassa.

– On jännää, miten samoja asioita jankataan vuosikymmenestä toiseen. Nyt taistelu on muuttunut erilaiseksi, koska sitä käydään netissä ja somessa. Siellä huuhaa-väittämät leviävät nopeasti ja valvomatta. En enää edes viitsi lukea sitä keskustelua, Helena Miettinen huokaa.

Korkea kolesteroli on sadoille tuhansille suomalaisille ongelma.

– Veren rasva-arvoja koskevat ohjeet annetaan koko kansan tasolla. Viitearvot ovat olleet samat 80-luvulta lähtien. Nykyään hoidossa lähdetään myös siitä, että ihmiset ovat yksilöitä eivätkä samat ohjeet päde kaikille. Lääkityksen aloitus perustuu riskiarviointiin.

Itsehoito-ohjeet ovat tutut: pitää syödä tervellisesti ja liikkua, lääkitä tarvittaessa verenpainetta, pitää diabetes hyvässä tasapainossa, paino kohtuullisena, nukkua riittävästi ja lopettaa tupakointi.

Kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle 5 ja LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) alle 3.

– Yksilölliset tavoitteet voivat olla erilaiset, koska valtimotaudin riski on eri ihmisillä erilainen. Erittäin suuren riskin potilailla LDL:n pitäisi olla alle 1,4.

– Jos mitään ei tehdä, uhkana on sydänkohtaus, aivoinfarkti tai tukos alaraajoissa.

Riskiä lisäävät diabetes, verenpaine, sukurasite ja tupakointi.

Perimään ei voi vaikuttaa, mutta elintavoilla voi vaikuttaa tulevaan terveyteensä. Liikunta, ravinto ja tupakoimattomuus ovat Miettisen mukaan parhaat "lääkkeet".

Pienetkin muutokset ovat hyväksi, mutta hän tietää, kuinka vaikeaa niiden toteuttaminen on.

– Pienestäkin liikunnasta on hyötyä, jos ei ole liikkunut lainkaan. Ensin kannattaa lisätä arkiliikuntaa.

– Kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti kolesteroliin, verenpaineeseen ja sokeriaineenvaihduntaan.

Esimerkiksi verenpaineen saa liikunnalla laskemaan 148/80:sta 140/75:een.

– Jos painosta saa pudotettua 5–10 prosenttia, sekin edistää terveyttä.

Helena Miettinen kehottaa syömään monipuolisesti ja liikkumaan. Ruokavalioon ja elämäntapoihin pitäisi kiinnittää huomiota jo lapsuudessa.

Vältettäviin ruoka-aineisiin kuuluvat eläinrasvat, nopeat hiilihydraatit kuten sokeria sisältävät ruuat ja suola. Ei-listalle kuuluvat myös luontaistuotteet ja turhat vitamiinit.

Terveelliseen ruokavalioon kuuluvat muun muassa marjat, hedelmät ja kala. Kuitujen saanti vaikuttaa suotuisasti sekä suoliston toimintaan että kolesterolitasoon.

Avuksi kolesterolitason hallintaan on kehitetty funktionaalisia elintarvikkeita, jotka sisältävät kasvisstanolia tai kasvissterolia. Molemmat pienentävät veren LDL-kolesterolipitoisuutta noin 10–15 prosenttia.

– En tiedä, kuinka moni näitä tuotteita käyttää. Mutu-tuntumani on, että moni aloittaa käytön innokkaasti, mutta sitten se hiipuu. Tuotteita pitää käyttää säännöllisesti.

Vastasyntyneen LDL-kolesterolitaso on alle 1. Se alkaa pian nousta.

Miettinen kertoo, että potilaat saattavat kysellä, painuuko kolesterolitaso lääkkeillä liiankin alas. Lääkitys voi laskea LDL-kolesterolin jopa 0,4:ään, mutta se ei Miettisen mukaan ole haitallista.

Monet potilaat ovat tulleet Miettisenkin vastaanotolle todeten, että lehdessä sanottiin näin tai naapuri kertoi näin. Jotkut lopettavat lääkityksen keskustelematta lääkärin kanssa tai jättävät määrätyn lääkityksen aloittamatta.

Mitä pienempi veren LDL-kolesterolipitoisuus, sen pienempi on riski sairastua ja kuolla valtimotautiin. Mitä aikaisemmin LDL-kolesterolipitoisuutta verenkierrossa vähennetään, sen parempi.

Myös hyvällä HDL-kolesterolilla on merkitystä terveydelle, mutta ainakaan vielä sitä ei pystytä nostamaan lääkkeillä.

Omassa työssään Helena Miettinen on kuullut potilaan usein vetoavan siihen, että korkea kolesteroli ei tunnu missään eikä hän aio ryhtyä syömään lääkkeitä, koska ne ovat myrkkyä.

Kolesteroli ei aiheutakaan oireita ennen kuin on tosi kyseessä.

Helena Miettinen kannatta kohtuus kaikessa -ajattelua. Hänen oma ruokavalionsa on kasvis- ja kalapainoitteinen.

– Syön leivoksen tai kakkupalan, kun on juhlatilaisuus,

Kunnostaan hän pitää huolta muun muassa patikoimalla.

Helena Miettinen

Iso tietopaketti

Hoida kolesteroli ajoissa – Uutta tietoa rasvoista (Minerva 2020) on dosentti Helena Miettisen kirjoittama tietoteos. 192 sivua.

Se kertoo kansantajuisesti, mitä kolesterolista nykytutkimuksen valossa tiedetään ja miten sen aiheuttamilta sairauksilta voi suojautua,

Kirja tarkastelee myös Tatu Miettisen elämäntyötä ja käytyjä rasvasotia.

Helena Miettinen on sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri.

Hän työskentelee HUS Meilahden sairaalassa endokrinologina.

Helena Miettinen on kirjoittanut Taika Valo -lastenkirjasarjaa ja dekkarin Kaksi kierrosta taivaaseen (Myllylahti 2016) sekä novellikokoelman Hylkeenpyytäjä (Aarni 2018).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.