Uusi näyttely esittelee Tarvaspään syntyä – mukana on myös harvoin nähtyjä Akseli Gallen-Kallelan maalauksia

Tarvaspää näyttää nykyään tällaiselta. Uusi näyttely esittelee ateljeelinnan rakentamisen historiaa ja toteutumattomia suunnitelmia. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Tarvaspään ateljeelinnassa toteutuu osa taiteilija Akseli Gallen-Kallelan "sakaraharjaista linnaa" koskevasta unelmasta.

Akseli Gallen-Kallela halusi tehdä Tarvaspäästä edeltäjänsä, Ruovedellä sijaitsevan erämaa-ateljee Kalelan kaltaisen kokonaistaideteoksen.

Suunnitelmat elivät ja muuttuivat paljon vuosien mittaan, ja osa ideoista jäi toteutumattakin.

Gallen-Kallela museossa on nyt nähtävillä Tarvaspää – 500 vuotta eteenpäin -näyttely, joka kertoo ateljeelinnan suunnitteluvaiheista rakentamiseen ja 1920-luvun lopun korjaustöihin asti.

Näyttelyssä on Tarvaspäätä koskevien luonnosten lisäksi nähtävillä maalauksia, jotka liittyvät Akseli Gallen-Kallelan henkilökohtaiseen elämään.

Kalelassa maalaamissaan maalauksissa hän kuvaa usein perheenjäseniä puuhissaan sisätiloissa. Tarvaspäästä ei ole juurikaan kuvia sisätiloista, vaan taiteilija keskittyi maalaamaan ympäröivää luontoa.

Monet näistä teoksista eivät ole olleet koskaan esillä. Näyttelyssä on muun muassa maalaus talvisesta Laajalahdesta.

Tarvaspään rakentamisessa olivat mukana monet Akseli Gallen-Kallelan ystävistä. Lisäksi työmaalla työskenteli palkattuja rakentajia.

Näyttelyn kuraattori Minna Turunen kävi läpi valtavan määrän aineistoa.

– Akselia ei voi kutsua arkkitehdiksi. Hän halusi kokeilla siipiään monilla aloilla, Turunen sanoo.

”En minä rakenna meitä varten, vaan 500 vuotta eteenpäin,” Gallen-Kallela totesi Tarvaspäästä. Turusen mukaan taiteilijalla itsellään oli jo ajatus siitä, että ateljeelinnasta tulisi hänen elämäntyötään esittelevä paikka.

Ateljeelinnan rakennusmateriaalina käytettiin uutta keksintöä, rautabetonia, jota oli käytetty vasta julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloissa. Rautabetoni mahdollisti kantavien välipohjien ja pilarien rakentamisen.

1900-luvun alun piirustuksissa ovat mukana Tarvaspäähän oppilaita varten suunnitellut työ- ja asuintilat sekä hulppea talvipuutarha. Myös talon katolle sijoittuvat observatorio ja tuulivoimala sekä ateljeetalon puuhuvilaan yhdistävä muurirakennelma jäivät pois lopullisista suunnitelmista.

Suurimpana syynä suunnitelmien yksinkertaistumiseen oli perheen huono taloudellinen tilanne. Ateljee rakennettiin yksinkertaistetussa muodossaan vuosien 1911–1913 aikana.

Perhe asui Tarvaspäässä kahdesti, vuosina 1912–1915 ja 1920-luvun lopulta aina Akselin kuolemaan asti.

Perhe palasi Kalelaan vuoden 1915 syksyllä, kun lähestyvän maailmansodan varustelutyöt toivat venäläiset sotilaat Tarvaspään pihapiiriin asti.

Tarvaspäähän palattiin 1920-luvun lopulla. Silloin ateljeetaloon rakennettiin perhettä varten keittiö, asuinhuoneet sekä moderni kylpyhuone ammeineen ja pesualtaineen. Perheen elämä oli "yhtä säätöä, uusia innovaatioita ja ainaista rakentamista". Rakennus- ja muutostyöt kestivät aina taiteilijan kuolemaan asti.

Taiteilijan leski Mary Gallén asui Tarvaspäässä vuoteen 1939 asti sekä ajoittain välirauhan aikana. Jatkosodan jälkeen talo oli tyhjillään yli 10 vuoden ajan.

Museo aloitti toimintansa vuonna 1961. Silloin talo haluttiin palauttaa vuoden 1913 aikaiseen asuun, mutta se ei täysin ollut mahdollista.

Yksi yhteistyökumppani näyttelyn tekemisessä oli Leppävaara-seura. Sen organisoiman kansalaismuistipiirin kautta saatiin yhteyksiä Tarvaspäätä rakentamassa olleiden jälkeläisiin ja sitä kautta kertyi kiinnostavaa muistitietoa.

– Monilla leppävaaralaisilla on lämpimiä, henkilökohtaisia muistoja Tarvaspäästä. Ne liittyvät usein häihin tai ristiäisiin, Minna Turunen mainitsee.

Näyttelyssä on esillä neljän Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijan, Karolina Nortevan, Laura Kankkusen, Toni Mannisen ja Daria Poryadinan toteuttama, lisättyä todellisuutta hyödyntävä 3D-malli Tarvaspään toteutumattomista suunnitelmista.

Opiskelijat tekivät rekonstruktion olemassa olevasta rakennuksesta ja perehtyivät toteutumattomiin osiin.

Työ oli Karolina Nortevan mukaan haastava, koska Tarvaspäästä on valtava määrä luonnoksia, erilaisia versioita ja eri aikakausina tehtyjä.

– Haastetta lisäsi se, että osa luonnoksista oli muita rakennuksia varten tehtyjä.

Rakennuksen nykytilastakaan ei ole täydellisiä pohjapiirroksia, joten opiskelijat hyödynsivät rakennuksesta ottamiaan valokuvia.

Museoon

Tarvaspää on avattu

Gallen-Kallela museo (Gallen-Kallelantie 27, Espoo) on kesän ajan avoinna päivittäin kello 11–18. Suljettu 19.6.

Siivousta on tehostettu ja museon sekä kahvilan ulkopuolella on käsidesipisteitä.

Tarvittaessa museon kävijämääriä rajoitetaan niin että turvavälien pitäminen on mahdollista.

Samalla periaatteella toteutetaan yleisöopastukset, jotka alkavat heinäkuussa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 13.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut