Kaupunkiradan maksuosuus kasvoi 55 miljoonalla eurolla odotetusta – "Espoo elvyttää tässä yhtä paljon kuin valtio"

Kaupunkirata tuo kaupunkimaiset junayhteydet Espoon keskukseen. Arkisto/ Johanna Erjonsalo

Sirkku Aalto

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä katsoo, että Espoon kaupunkiradan jatke on myös valtakunnallisesti tarpeellinen hanke koronaviruksen synkentämässä taloustilanteessa.

– Aiemmista lamoista on opittu, että eniten kuntien taloutta vaivaavat lamojen jälkeen pitkittyneet työttömyysjaksot. Senkin kannalta on tärkeää, että meillä on hankkeita, jotka tuovat elinvoimaa, työtä ja aktiivisuutta. Pidän ihan valtakunnan tasolla järkevänä sitä, että kaupunkiratainvestointi toteutetaan nyt, Mäkelä sanoo.

Valtio lupautui aiemmin tällä viikolla rahoittamaan puolet Leppävaaran ja Kauklahden välisestä kaupunkiradasta. Rahaa olisi luvassa 137,5 miljoonaa euroa. Rahoituslupaus on herättänyt närää, sillä esimerkiksi Vantaan kehäradan kustannuksista valtio maksoi 70 prosenttia. Samalla jakosuhteella Espoo olisi maksanut kaupunkiradasta 82,5 miljoonaa. Nyt kulujen mennessä puoliksi hintalappu on Espoolle 55 miljoonaa euroa suurempi.

Myös Mäkelä on harmissaan valtion odotettua pienemmästä rahoitusosuudesta.

– Näen, että se (kaupunkirata) on varmaan perustelluimpia hankkeita, mitä Suomessa kannattaa nyt käynnistää. Olisimme tietenkin mieluummin nähneet, että valtio olisi pitänyt sitä enemmän elvytyshankkeena. Nythän Espoo elvyttää tässä yhtä paljon kuin valtio, Mäkelä toteaa.

Espoon suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) arvosteli kaupunkiradan rahoituksen jakautumista tuoreeltaan keskiviikkona.

Joskus vuoden 2025 nurkilla rata voisi olla valmis.

– Karkeasti linjaus tarkoittaisi sitä, että Espoo joutuu luopumaan kahden välttämättömän uuden koulun rakentamisesta tulevassa investointiohjelmassa. Kaupunkiratainvestoinnin mahduttaminen kaupungin talousarvioon tulee olemaan erittäin haastavaa, Vuornos sanoi tiedotteessa.

Jukka Mäkelä myöntää, että kaupunkiradan saaminen mukaan investointiohjelmaan on Espoolle haaste.

– Se on iso investointi, mutta se on investointi pitkälle tulevaisuuteen. Siihen nähden pidämme sitä ikään kuin välttämättömänä, jos haluamme miettiä kaupungin kasvua kestävästi, Mäkelä sanoo.

Espoo haluaa kaupunkikeskustensa tukeutuvan raideliikenteen varaan. Kaupunkirata tukee Mäkelän mukaan tätä tavoitetta, sillä se tuo kaupunkimaiset raideyhteydet myös Espoon keskukseen.

– Tarvitsemme kaupunkiradan jatkon Espoon keskukseen ja Kauklahteen, jotta Espoon keskuksen kehitystyö saadaan jatkumaan ja oikeasti käyntiin, Mäkelä sanoo.

Kaupunkirata tukee Mäkelän mukaan myös Keran logistiikka-alueen muutosta asuinalueen suuntaan.

Mäkelä näkee Espoon kaupunkiradalla myös laajempaa seudullista merkitystä, sillä se mahdollistaa rantaradan kehittämisen. Kaupunkirata on osa niin kutsuttua tunnin juna -hanketta, joka on Helsingin ja Turun välille suunniteltu nopeampi junayhteys.

Ennen kuin kaupunkiradan rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille voi alkaa, Espoon päättäjien on hyväksyttävä maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) -sopimus ja päätettävä radan rahoituksesta.

– Koko mal-sopimus vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän. Sopimus koetetaan viedä sinne mahdollisimman pian, Espoon mal-neuvottelija ja teknisen toimen johtaja Olli Isotalo kertoo.

Radan tarvitsemista rahoista taas päättää kaupunginvaltuusto, joka saa asian eteensä ensi syksynä. Kaupunkiradan rakentamisen suunnittelu voi alkaa vasta, kun rahoituksesta on päätetty.

Kun mal-sopimus ja radan rahoitus on hyväksytty, Espoo, Kauniainen ja valtio laativat Isotalon mukaan vielä keskenään erillisen toteuttamissopimuksen.

– Näiden käyntiin saattamiseen menee varmaan loppuvuosi ja ensi vuoden alkupuoli. Ehkä ensi vuoden lopulla voitaisiin päästä konkreettiseen rakentamiseen, Isotalo sanoo.

Radan rakentamisen on arvioitu vievän 3–5 vuotta.

– Joskus vuoden 2025 nurkilla rata voisi olla valmis, Isotalo sanoo.

Valtion panostukset kaupunkirataan edellyttävät myös, että uuden junavarikon suunnittelu etenee. Uutta varikkoa on tarkasteltu sijoitettavaksi muun muassa Espoon ja Kirkkonummen rajalle.

– Varikko pitää ottaa käsittelyyn heti. Ilman sitä emme pääse eteenpäin, Isotalo sanoo.

Espoo valmistelee ratkaisua varikon sijoittamisesta ja toteuttamisesta yhdessä Väyläviraston, Helsingin seudun liikenteen ja naapurikuntien kanssa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut