Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintulalla on missio Espoossa – "Yleisten saunojen tilanne naurettavan ja itkettävän välillä"

Sauna: Saunaseuran puheenjohtaja kaipaa Espooseen yleisiä saunoja.

Espoolainen Hannu Saintula on aina ollut innokas saunoja. Yleensä hän saunoo neljästä kuuteen kertaan viikossa, välillä päivittäin.

–Viime kesänä saunoin 41 peräkkäisenä päivänä, Saintula hymähtää.

Hän sanoo saunomisen olevan hänelle vakava harrastus. Hänen innostuksensa tunnetaan myös jääkiekkopiireissä. Saintula on vaikuttanut espoolaisen jääkiekon lisäksi myös maajoukkueissa. Hän on muun muassa ollut joukkueenjohtajana nuorten maajoukkueissa ja on edelleen mukana tässä toiminnassa.

Jääkiekkoa mies ei ole muutenkaan jättänyt. Keväästä 2016 lähtien hän on ollut kirkkonummelaisen HCK Salamat -seuran puolipäiväinen toiminnanjohtaja.

Tunnustuksena työstään kiekon parissa hänet aateloitiin viime vuonna jääkiekkoleijonaksi.

Moni ei tiedä, että Saintula on Suomen Saunaseuran puheenjohtaja. Saintula kertoo päässeensä seuran jäseneksi vuonna 2007. Hallitukseen hän on kuulunut vuodesta 2015.

Saunan lämmittäminen on rauhoittavaa tekemistä.

– Olen harrastanut yleisissä saunoissa käymistä. Kun jättää pois uimahallien saunat, ei Espoossa valitettavasti ole kuin yksi sauna, jonka voin laskea yleiseksi. Se on Oittaalla.

Saintulan mukaan yleinen sauna ei ole sellainen, joka pitää vuokrata ennakkoon ja isolla maksulla.

– Väkilukuun verrattuna Espoon yleisten saunojen tilanne on naurettavan ja itkettävän välillä. Toivottavasti pystyisin viemään tätä asiaa eteenpäin.

Saintula kokee, että yleinen sauna kuuluu suomalaiseen arvomaailmaan. Siellä pidetään huolta hygieniasta ja sillä on hyvät fysiologiset sekä henkiset vaikutukset.

Saunassa ei ole titteleitä. Politiikasta, uskonnosta ja työasioista puhuminen jätetään muualle.

– Saunan pyhyyttä tulee kunnioittaa. Se tarkoittaa toisten ihmisten ja heidän mielipiteidensä kunnioittamista.

Saunomisessa on sosiaalinen puolensa tekee sen sitten perheen tai kavereiden kesken tai yleisessä saunassa. Puheenjohtaja korostaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa saunoa. Toinen nauttii kuumasta ja kuivasta, toinen miedommasta ja kosteammasta lämmöstä.

Hän sanoo, ettei saunomisesta nauti, jos vain saunoo tuntitolkulla. Sitä tulee rytmittää.

– On muistettava viilennys ja nesteytys. Kun saunan lauteet on rakennettu niin, että siinä voi olla kahdessa tasossa, voi kukin valita itselleen sopivan lämpötilan. Samassa saunassa jokainen voi nauttia olostaan.

Saintula muistuttaa ilmanvaihdon tärkeydestä. Jos se ei ole kunnossa, ei saunomisesta voi nauttia.

Kiukaan tulee olla riittävän tehokas saunan kuutiomäärään verrattuna.

– Minä en väheksy sähkökiukaita. Minulle kuitenkin saunan lämmittäminen on rauhoittavaa tekemistä.

Kiukaan kivet tulisi vaihtaa parin vuoden välein, koska vanhat kivet eivät varaa lämpöä entiseen tapaan. Vanhat kivet myös murenevat, jolloin ilma ei pääse kiertämään eikä saunaa ole helppo lämmittää. Peruskiveä on helppo ostaa rautakaupoista, ja niiden hankkiminen on edullista. Saintula neuvoo, että kannattaa ostaa kahta kokoa.

– Laitetaan isoja kiviä alle niin, että niiden väliin jää ilmaa. Kiukaan on hengitettävä. Pienemmät kivet tulevat päälle.

Saintula opastaa, että parhaat löylyt saa, kun kiville luo vettä. Silloin vesi pääsee alakiville asti. Heittämällä vettä saa vain pintalöylyt.