Suomen ainoalla tähtitieteellisellä radio-observatoriolla Kirkkonummen Kylmälässä nähtiin keskiviikkona harvinainen operaatio, kun radioteleskoopin suojakupu vaihdettiin uuteen. Edellinen vaihto oli 29 vuotta sitten.
Vastaaviin töihin erikoistunut puolalainen tiimi oli valmistellut kuvun vaihtoa Metsähovin observatoriolla juhannuksen yli. Uuden pingispallon muotoinen kupu tuli osina USA:sta ja se on koottu radioteleskooppiaseman vieressä.
Keskiviikkoaamuna kello neljän aikoihin oli vuorossa h-hetki, jolloin vanha kupu nostettiin pois ja uusi täsmälleen samanlainen tilalle.
Noin kahdeksan tonnia painava kupurakennelma nousi keveästi isolla nosturilla. Operaatio tehtiin tarkoituksella aamuyöllä, koska silloin on yleensä kaikkein tyynin sää eikä aurinko paista herkälle teleskoopille.
Vanha kupu puretaan osiksi ja sen materiaali menee kierrätykseen. Uudelle teleskoopin suojalle tulee hintaa noin miljoona euroa.
Erikoisvalmisteinen kupu on tärkeä osa Metsähovin 14-metristä radioteleskooppia. Se suojaa teleskooppia lumelta, tuulelta, sateelta ja auringon lämpösäteilyltä.
Teleskooppia ei voisi ilman suojaa suunnata aurinkoa kohti, sillä silloin laitteistot menisivät rikki.
Kupu on radioaallonpituuksilla lähes näkymätön, joten teleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä melkein kuin suojaa ei olisi ollenkaan.
Kuvun ansiosta Metsähovissa voidaan tutkia auringon toimintaa joka päivä ympäri vuoden.
Talvella kuvun päälle satanut lumi sulatetaan lämmittämällä kuvun sisäilmaa kymmeniä asteita.
Radioteleskoopin suuntaus miljardien valovuosien päähän on niin tarkkaa, että pienetkin tuulenpuuskat häiritsisivät mittauksia.
Suojakupu on järjestyksessä jo kolmas Metsähovin teleskoopin päällä. Aurinkohavaintoja on asemalla tehty 40 vuotta.
– Uusi kupu mahdollistaa tarkkojen mittausten tekemisen seuraavaksi 25 vuodeksi, Metsähovin johtaja Joni Tammi sanoo.
Tutkimusasemalla on menossa iso investointi. Vanha toimitila puretaan ja viereen valmistuu tänä vuonna uudet työtilat tutkijoille. Teleskooppisuoja mukaan lukien investointi on noin 3 miljoonaa euroa.
Tammi on tyytyväinen, että Aalto-yliopisto investoi näin merkittävästi Metsähoviin.
– Maailmalla on ollut suuntaus, että avaruustutkimuksessa investoidaan valtavan suuriin laitoksiin eikä niinkään yksittäisten yliopistojen omiin tutkimusasemiin, Tammi kertoo.
Suomessa on isona etuna Tammen mukaan se, että esimeriksi opiskelijat pääsevät tekemään mittauksia ja tutkimuksia ajan kanssa rauhassa.
Todella isoilla asemilla tutkijat voivat joutua tyytymään ehkä jopa vain muutamien kymmenien sekuntien mittausjaksoihin.
Metsähovissa Kylmässä toimii myös Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen tutkimusasema.
4
