Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita? – näin vastaavat päättäjät

Asuminen: Pohjois-Espooseen haetaan mallia Kauklahdesta ja Säteristä.

Pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on useita tiiviitä pientaloalueita. Kuvassa Leppävaaran Säterin alue. Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Asuinrakentaminen Espoossa on viime vuosina keskittynyt metron ja junaradan varteen ja ollut suurelta osin tiivistä ja kerrostalovaltaista.

Tulevaisuudessa tämä tulee muuttumaan. Kun osa kasvusta suuntautuu lähivuosina ja -vuosikymmeninä Keski- ja Pohjois-Espooseen, luvassa on huomattavasti enemmän pientaloja.

Loppusuoralla olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa erilaisia pientaloalueita on tiiviistä kylämäisiin. Näiden alueiden osuus yleiskaavan asuinrakentamisen pinta-alasta on noin 86 prosenttia. Vastaavasti noin 14 prosenttia on kerrostalovaltaisen, tehokkaan rakentamisen alueita.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä toukokuussa pientaloalueita vielä lisättiin kokoomuksen ja demareiden johdolla.

Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita?

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) löytää monia syitä. Yksi on se, että Turunväylältä Vihdintielle ulottuva alue on nykyisinkin selvästi pientaloaluetta.

Enemmän Kauklahtea kuin Jakomäkeä.

Maria Guzenina

– Vaikka asutus tiivistyykin kahden joukkoliikennekäytävän varrelle, sinne ei tarvita samanlaista tiivistä asumista kuin Etelä-Espooseen. Toinen syy on se, että espoolaiset haluavat myös pientaloja. Näin saamme lisää tarjontaa pientalotonteista, joista on valtava kysyntä, Markkula perustelee.

Markkulan huolena on Espoon muuttotappio naapurikuntiin Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle.

– Yksi syy on se, että lapsiperheet muuttavat naapurikuntiin väljemmän pientaloasumisen perässä. Tämä puolestaan kasvattaa liikennevirtoja, kun useimmiten töissä käydään pk-seudulla.

Markkula viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan pientaloasuminen on kokonaisvaikutuksiltaan ympäristöystävällisempää kuin kerrostaloasuminen.

– Pohjois-Espooseen haetaan mallia Keski-Euroopan tiiviistä pientaloalueista. Lähempää esimerkkejä löytyy Leppävaaran Säterin englantilaistyyppiseltä alueelta sekä Kauklahden asuntomessualueelta. Energiaratkaisuissa toteutetaan muutaman sadan pientalon yhteisiä maa- ja aurinkoenergia-alueita, Markkula selvittää.

Demareiden Maria Guzeninakin nostaa esimerkiksi Kauklahden.

– Lähtökohta ei voi olla se, että rakennetaan kolossaalisia betonilähiöitä vain siksi, että voidaan kuljettaa ihmisiä työpaikoille joukkoliikenteellä. Asuinympäristön pitää olla viihtyisää. Enemmän Kauklahtea kuin Jakomäkeä, Guzenina sanoo.

Guzenina nostaa esiin myös sosiaalisen eriytymisen.

– Segregaation ehkäisyn näkökulma on erittäin tärkeä, asuinrakentaminen ei saa olla liian yksipuolista. Pidän erittäin tärkeänä, että pienituloisillakin on esimerkiksi perhetilanteen muuttuessa mahdollisuus muuttaa asumismuotoa samalla alueella, kerrostalosta pientaloon tai toisinpäin.

Guzenina huomauttaa, että ajatus ei ole se, että pientaloalueet tukeutuvat vain yksityisautoiluun.

– Myös pientaloalueille on voitava järjestää joukkoliikennettä. Yleiskaavassa puhutaan 30 vuoden ajanjaksosta ja siinä ajassa sähköautojen määrä kasvaa, Guzenina sanoo.

Vihreät irtautuivat toukokuussa yleiskaavan neuvottelutuloksesta. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr.) vakuuttaa, että syy ei kuitenkaan ollut pientaloissa.

– Myös vihreiden esityksessä nykyiset pientaloalueet saavat kehittyä pientaloalueina ja uusiakin pientaloalueita saa syntyä. Suurin ongelma yleiskaavassa on arvokkaiden luontokohteiden ja virkistysmetsien riittämätön huomiointi. Myös uuden asutuksen hajautuminen merkittävissä määrin kaventaa nykyisiä viheryhteyksiä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta lisääntyvinä liikennepäästöinä, Partanen sanoo.

Partanen viittaa esimerkiksi Lahnuksessa lähellä Nurmijärven rajaa sijaitsevaan Ketunkorpeen sekä Nuuksion Brobackaan, jotka molemmat lisäksi sijaitsevat Natura-alueiden kupeessa.

– Uutta asutusta on sijoitettu sinne tänne, hyvinkin kauas nykyisestä kaupunkirakenteesta. Satojen uusien asuntojen rakentuminen paikkoihin, joissa ei ole infraa tai joukkoliikenneyhteyttä tulee myös kaupungille kalliiksi, Partanen sanoo.

Kun asutus hajaantuu, se vaikeuttaa vihreiden mukaan Espoon ilmastotavoitteiden täyttymistä.

– On erittäin hyvä, että yleiskaavasta tehdään uusi ilmastovaikutusten selvitys. Ja jännityksellä odotan myös, millainen lausunto tulee ely-keskukselta, joka kritisoi jo kaavaluonnosta, johon kaupunkirakennetta hajauttavia muutoksia ei vielä oltu edes tehty.

Pohjois- ja keskiosien yleiskaava

Nähtäville syksyllä

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava tulee kuntalaisten nähtäville syksyllä.

Kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin voi jo tutustua Espoon kaupungin verkkosivuilla.

Yleiskaavan asuinrakentaminen sijoittuu pääasiassa viiteen keskukseen, joita ovat Espoon keskuksen lisäksi Hista ja Mynttilä mahdollisen Turun oikoradan varressa sekä Kalajärvi ja Viiskorpi. Näiden lisäksi yleiskaavassa on pienempiä, kylämäisiä alueita.

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka hyväksyy valtuusto. Yleiskaavan pohjalta alkaa tarkempi asemakaavoitus.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut