Pohjois- ja keskiosien yleiskaava toisi isoja muutoksia – ensimmäisenä vaikutukset näkyvät Kalajärvellä ja Viiskorvessa

Kalajärven nykyisen keskuksen paikalle ja ympäristöön on yleiskaavassa suunniteltu tiivis kerrostalokeskusta. Arkisto/Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Kalajärven ja Viiskorven suunnalla on luvassa uutta rakentamista jo lähivuosina, arvioi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.).

Muutoksia alueelle tuo loppumetreillä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (poke). Yleiskaava on tavoitteena saada valtuuston käsiteltäväksi vuodenvaihteessa. Markkulan mukaan alueen asemakaavoitus voisi kuitenkin lähteä liikkeelle jo heti syksyllä.

– Nyt voimme jatkaa pientalokaavoja, jotka keskeytetty poken vuoksi. Näitä on esimerkiksi Perusmäessä, Gobbackassa ja Ketunkorvessa. Kaupunginhallituksen linjaama tavoite on saada ensimmäisiä asemakaavoja heti työn alle ja jopa valmiiksi jo parin vuoden sisällä.

Yleiskaavan myötä Espoon kasvu näkyy tulevaisuudessa myös kaupungin keski- ja pohjoisosissa. Vaikka pääosa uusista espoolaisista sijoittuu edelleen metroradan ja tulevaisuudessa myös kaupunkiradan jatkeen varteen, yleiskaava mahdollistaa pohjois- ja keskiosiin liki 60 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä.

– Koko Kehä III:n ja Turunväylän pohjoispuolinen Espoo on ollut pysähdyksissä yleiskaavoituksen ajan, 10 vuoteen ei ole tapahtunut mitään. Tämä muuttuu nyt. Enää ei voi sanoa, että kehitetään pelkkää länsimetron vartta, Markkula lupaa.

Yleiskaavassa uudet asuinalueet sijoittuvat kahden liikennekäytävän varaan. Tunnin junasta eli Espoosta Veikkolan, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkevasta oikoradasta ei ole vielä rakentamispäätöstä. Sen varrelle sijoittuvat Histan ja Myntinmäen asuinalueet ovat sidoksissa radan rakentamiseen.

Kalajärven painoarvo kasvaa.

Markku Markkula

Kalajärven ja Viiskorven alueet sen sijaan sijoittuvat alkuvaiheessa Vihdintien ja Kehä III:n joukkoliikennekäytävän ja myöhemmin Leppävaarasta Viiskorven kautta Kalajärvelle suunnitellun pikaraitiotien varrelle. Joukkoliikenneratkaisua ei Markkulan mukaan tarvitse odottaa samalla tavalla kuin tunnin junan varressa.

– Kalajärvellä ja Viiskorvessa joukkoliikenne hoituu lähivuosina ja -vuosikymmeninä tehokkaalla sähköbussiliikenteellä. Pikaraitiotie on tässä vaiheessa vain varaus, sitä ei ole tarkoitus aloittaa vielä lähivuosina. Ensin katsomme muun muassa, millaisia kokemuksia raidejokerista saadaan, Markkula sanoo.

Kalajärvelle ja Viiskorpeen on yleiskaavassa suunniteltu tuhansien asukkaiden uudet keskukset. Alueiden ilme muuttuu nykyisestä huomattavasti, sillä yleiskaavassa molempiin on suunniteltu tiiviit, tuhansien asukkaiden kerrostalojen ja kaupunkipientalojen keskustat joukkoliikennekatuineen ja palveluineen.

Kalajärvellä asukasluku kasvaisi noin 5 000:lla. Tiivis kerrostalokeskusta sijoittuu nykyiseen keskustaan ja sen ympäristöön. Vihdintien itä- ja pohjoispuolella tien välittömässä läheisyydessä kulkisi rinnakkaiskatu Lahnuksen Shelliltä Odilammen kiertoliittymään. Tiivistä kerrostalorakentamista sijoittuisi myös rinnakkaiskadun varrelle.

Viiskorvessa asukasluku voisi kasvaa noin 8 000:lla. Muutos on valtava, sillä nykyisellään alueella on lähinnä metsää ja peltoa ja hajanaista omakotitaloasutusta.

Tulevaisuudessa sinne nousee uusi kerrostalokeskusta joukkoliikennekatuineen, uusine tieverkkoineen ja pientaloalueineen.

Viiskorven tuleva keskus sijoittuu alueelle, jota rajaa etelässä Kehä III, länsipuolella levittäytyvät maatalousalueet ja itäpuolella golfkenttä. Pohjoisessa rajana on Gobbackan pientaloalue.

Maamerkkejä ovat tällä hetkellä muun muassa huonekalumyymälä Vepsäläinen ja Tolppolan taimisto, joiden väliselle alueelle Koskelontien/Juvankartanontien pohjoispuolelle sijoittuisi tulevaisuudessa tiivis keskusta kerrostaloineen ja kaupunkipientaloineen.

Koskelontie/Juvankartanontie on varattu joukkoliikenteelle ja kauempana tulevaisuudessa pikaratikalle. Nykyinen Koskelonsillan liittymä varaudutaan uusimaan liikenteen lisääntyessä.

Koskelontien/Juvanmalmintien ja Kehä III:n väliset alueet säilyisivät työpaikka-alueina.

– Ulkopuoliset tahot, kuten ely-keskus ja HSL ovat lausunnoissaan prässänneet, että tehkää tiiviimpiä alueita. Sitä on nyt tehty Kalajärvellä ja Viiskorvessa. Tosin kaupunginhallituksessa muutimme osan kerrostaloalueista kaupunkipientaloiksi. Viiskorpi on tärkeä keskus, joka yhdistää Kalajärven Espoon keskuksen suunnan asutukseen. Samalla Kalajärven painoarvo kasvaa, Markkula toteaa.

Pohjois- ja keskiosien yleiskaava

Nähtäville syksyllä

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava tulee kuntalaisten nähtäville syksyllä.

Kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin voi jo tutustua Espoon kaupungin verkkosivuilla.

Yleiskaavan asuinrakentaminen sijoittuu pääasiassa viiteen keskukseen, joita ovat Espoon keskuksen lisäksi Hista ja Mynttilä mahdollisen Turun oikoradan varressa sekä Kalajärvi ja Viiskorpi. Näiden lisäksi yleiskaavassa on pienempiä, kylämäisiä alueita.

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka hyväksyy valtuusto. Yleiskaavan pohjalta alkaa tarkempi asemakaavoitus.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut