HSL:n talous on aiempaa arvioitua jyrkemmässä syöksyssä. Koronan puhjettua HSL:n lipputulot putosivat keväällä jopa 70 prosenttia. Tappiota kerrottiin tuolloin tulevan kuukausittain 20 miljoonaa euroa.
– Keväällä ennustimme jäävämme 90 miljoonaa euroa budjetista, mutta lopputulos saattaa olla huonompikin, HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila sanoo.
Heinäkuussa matkustajien määrä oli 30 prosenttia vuoden takaista jäljessä.
Nousevatko lippujen hinnat?
– Ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyen kunnilta kysytään kantaa nollan, viiden tai kymmenen prosentin hinnankorotuksiin. Kunnat ottavat asiaan kantaa, ennen kuin budjettipäätöksiä tehdään loka-marraskuussa, Anttila kertoo.
Aiemmin HSL:n lippujen hintoja on korotettu korkeintaan noin viidellä prosentilla. Tämän vuoden alussa HSL laski lippujen hintoja.
HSL lakkauttaa tai harventaa 10. elokuuta alkaen useita pääkaupunkiseudun bussi- ja junalinjoja. Syynä on juuri koronan aiheuttama joukkoliikenteen talouskriisi.
Lisää isoja supistuksia ei pitäisi kuitenkaan enää tulla.
– On vaikea nähdä, että tehdyistä päätöksistä voidaan mennä enää alaspäin. Ensimmäinen syy on kysyntä. Jo toukokuussa, koulujen avautuessa saimme palautetta täysistä busseista. Uskon, että ihmiset haluavat ja vaativat ainakin vielä syksyllä riittävää turvaväliä. Tämän haluamme varmistaa.
Toinen syy liittyy esimerkiksi bussifirmojen kanssa tehtyihin sopimuksiin. Niissä on vuodessa vain kymmenen prosentin joustovara.
– Siitä on käytetty jo iso osa.
Joitain muutoksia Anttila pitää kuitenkin mahdollisina. Vuosittain HSL kilpailuttaa lähes 200 bussin liikenteen.
– Tässä on sauma tehdä muutoksia ja säästöjä.
Vaikka tulot ovat pudonneet, pelinappulat eivät ole HSL:n kassasta täysin lopussa.
– HSL:n on saanut kunnilta 200 miljoonan euron lainavaltuuden, josta on nostettu 50 miljoonaa. Aiemmilta vuosilta ylijäämää on ollut 70 miljoonaa. Ne palavat tämän vuoden aikana, Anttila kertoo.
Valtio on luvannut joukkoliikenteelle 100 miljoonan euron tukea
– Sitä meidän täytyy hakea. Tästä täytyisi saada iso osuus, mielellään yli 50 miljoonaa euroa. Tuki ei ole lainaa, vaan rahaa muun muassa kehittämishankkeisiin.