Pika-aiturinaisten taso Suomessa tällä hetkellä hurja – kärkikolmikko nähdään Espoon GP-kisoissa

Urheilu: Pika-aiturinaisten taso Suomessa on tällä hetkellä hurja. Maan kärki nähdään keskiviikkona Espoossa.

Korte, Neziri ja Hurske ottivat mittaa toisistaan Leppävaarassa Espoo liikkuu-kisoissa kesäkuussa. Dick Bärlund

Atte Husu

Kun koronaviruksen myllertämä kesä kääntyy elokuun puolelle ja tutkitaan alkukesän suomalaista yleisurheiluantia, yksi laji nousee ylitse muiden.

Naisten 100 metrin aiturit ovat jatkaneet siitä, mihin viime vuonna jäivät: 13 sekuntia on ollut paperia, kun Annimari Korte, Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske ovat kilpailleet toisiaan vastaan.

Kolmikko ottaa jälleen mittaa toisistaan keskiviikkona 5. elokuuta Leppävaaran stadionilla yleisurheilun GP-kilpailuissa.

Jos kolmikon tasolle haetaan mittatikkua, yhtenä sellaisena voi pitää vertailua länsinaapuriin, naisten pika-aidoissa mitaleita rohmunneeseen Ruotsiin.

Vaikka Ludmila Engquist voitti 1990-luvulla sinikeltaisille olympia- ja MM-kultaa ja 2000-luvun alussa mitaliketjua jatkoivat Susanna ja Jenny Kallur, nämä kolme naista ovat vielä nykypäivänäkin ainoat 13 sekuntia alittaneet ruotsalaiset.

– Elämme poikkeuksellisia aikoja, kun meillä on näin monta hyvää aituria. Mikäli Suomesta saadaan Euroopan kymmenen parhaan joukkoon yksikin urheilija, se on kova juttu, suomalaisessa pikajuoksuvalmennuksessa jo 1980-luvulta vaikuttanut Petteri Jouste sanoo.

Viime kauden Euroopan tilastoissa Korte oli kolmas, Hurske kuudes ja Jousteen valmentama Nezirikin vielä 14:s. Jousteen muistuttaa, että Suomella on traditio maana, josta tulee kansainvälisen tason aikoja juoksevia naisia.

Lähihistoriassa Jouste viittaa Sisko Hanhijokeen, Sanna Kyllöseen, Johanna Manniseen ja Hanna-Maari Latvalaan, joka ylsi edellisenä suomalaisnaisena EM-finaaliin 200 metrillä vuonna 2014.

– Nämä naiset olivat kuitenkin yksittäistapauksia. Parhaimmillaan oli kaksi kerrallaan, esimerkiksi kun Siskon uran lopulla oli Sanna. Sannan uran loppuvaiheilla Johanna tuli puolestaan mukaan kuvioihin.

Suomen pika-aitatasosta kertoo jotain sekin, että Kortteen, Hurskeen ja Nezirin takana 13 sekunnin alittajien kerhoon tähtää liuta muitakin aitureita.

Keskiviikkona Espoon GP:ssä viivalla nähdään kärkikolmikon lisäksi muun muassa tänä kesänä 13,13 juossut Lotta Harala ja 13,32 juossut Anni Siirtola.

Osallistujalistasta punakynällä on syytä ympyröidä myös kotikentällään juokseva Saara Keskitalo. Vaikka Espoon Tapioiden juoksijalupauksella on ikää vasta 20 vuotta, hän on tuttu jo kahdesta edellisestä Kalevan kisojen finaalista. Niistä tuloksena ovat olleet kuudes ja seitsemäs sija.

Keskitalon ennätys 13,66 on viime kesältä, mutta kuluvalla sesongilla matka on taittunut kymmenyksen hitaammin. Osasyynä ovat olleet jalkavaivat.

– Lievää takareisivaivaa on ollut, mutta mistään vakavammasta ei ole kyse. Jos loppukesä menee suunnitellusti, 13,5 sekunnin aika on haarukassa, Keskitaloa valmentava Eeva Kantomäki sanoo

Osallistuminen vaakalaudalla

Kun yleisurheilukausi käynnistyi Lahdessa 7. kesäkuuta, Oskari Mörö oli yhtä hymyä. Esbo Idrottsföreningin tähtiaituri avasi kautensa juoksemalla heti 200 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen, joten koronakesältä oli lupa odottaa paljon.

Sittemmin Mörön ilonaiheet ovat olleet kuitenkin vähissä. Juhannuksen jälkeen suunnitelmia sotki pohjevamma, jota seurasivat heinäkuussa pahaksi ärtyneet allergiaoireet. Niiden takia väliin jäivät Jyväskylän ja Tampereen kilpailut, joissa Mörön oli tarkoitus juosta päämatkallaan 400 metrin aidoissa.

Leipälajin osalta Mörö on siirtänyt tähtäimensä keskiviikon kotikisaan Leppävaarassa, mutta osallistuminen on edelleen vaakalaudalla.

– Pohjevamma ja allergiaoireet ovat hellittäneet, mutta nyt polvilumpion jänne on tulehtunut. Yritän raapia itseni kasaan Espooseen, mutta päätös osallistumisesta menee joka tapauksessa lähelle kisaa.

Kelloa vastaan kipaileminen on Mörölle tuttua niin radalla kuin sen ulkopuolella.

Vuonna 2016 Rio de Janeiron olympialaisissa juostun Suomen ennätyksen 49,04 jälkeiset vuodet olivat mitä erinäisimpien terveysmurheiden sävyttämiä, kunnes viime kesänä Mörö juoksi matkan aikaan 49,47.

Henkinen kestävyys on siis ollut koetuksella kerran jos toisenkin.

– Toivon, että tuurini kääntyy elokuussa, Mörö viittaa Espoon GP:n lisäksi Turussa käytäviin Paavo Nurmen ja Kalevan kisoihin.

– Niin kauan kuin on aikaa ja mahdollisuuksia, uskoa on. Tietysti haluaisin kisata kotikentälläni.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.