Noin 4 000 vuotta sitten Kolsari oli saari ja siellä eleli perhe, jolla oli talo ja karjaa – Kirkkonummella kaivetaan menneisyyden merkkejä kadun vierustalta

Arkeologia: Kolsarissa on kaivettu merkkejä asutuksesta aikana, jolloin alue oli saari.

Väitöskirjatutkija Janne Soisalo ja kansalaisopiston kurssilainen Sonja Kotakallio etsivät merkkejä elämästä nelisen tuhatta vuotta sitten. Paavo Rantalainen

Paavo Rantalainen

Maanpintaa varovasti rapsuttamalla ilmestyy näkymiin pieniä saviruukun palasia ja muotoiltuja kiviä, jotka kertovat yllättävän paljon, kuinka Kirkkonummella on asuttu noin 4 000 vuotta sitten.

Kirkkonummen kansalaisopiston kurssilaiset ovat tehneet asiantuntijoiden johdolla muutaman päivän arkeologisia kaivauksia Kolsarissa, aivan kadun vieressä.

Paikka ei ole sattumalta valittu. Kivikautisesta asuinpaikasta on viitteitä jo joidenkin aikaisempien löytöjen perusteella ja arkeologi voi jo silmämääräisesti päätellä, että paikalla on voitu asua tuhansia vuosia sitten.

Maisema on tuolloin ollut kovin erilainen. Meri on peittänyt esimerkiksi suurimman osan Kirkkonummen nykyistä keskustaa. Kolsari ja kaivauspaikka on mäellä, joten se on ollut saari.

– Tämä on ollut hyvä paikka asustella. Ranta on ollut vieressä ja näkymät joka suuntaan hyvät. Kulkijoita merellä on ollut siihenkin aikaan ja kaikki vieraat eivät ole olleet tervetulleita, kertoo väitöskirjatutkija Janne Soisalo Helsingin yliopistosta.

Kaivauskohta on Soisalon mukaan otollinen kohde. Maata ei ole koskaan muokattu, ja tuhansia vuosia vanhat löydökset ovat aivan pintakerroksen alla.

Pieneltä alalta on kaivettu esineitä, joita asetellaan palapelinä yhteen. Saviruukun palaset kertovat arkeologille saaressa asuneista ihmisistä.

– Paikalla on asunut todennäköisesti yksi perhe, jolla on ollut jonkinlainen talo ja myös karjaa. Siihen antaa viitteitä saviruukku, jossa on säilytetty maitoa, Soisalo pohtii.

Ruukunpalanen kertoo muutakin. Asukkailla on ollut kangasvaatteita eli eläimennahkoihin eivät ihmiset ole pukeutuneet. Sen voi päätellä siitä, että ruukun palaseen on painettu kangaskuvio.

Elämä on ollut alkeellista, mutta asuinpaikka on turvannut elämisen edellytyksiä.

Karjan lisäksi meressä on ollut kalaa ja hylkeenpyyntikin oli yleistä. Lampaitakin tiedetään kivikaudella olleen.

Työkalut ja asumus eivät olleet kummoisia. Ensimmäisiä löydöksiä Kolsarissa oli kvartsi-iskos, jota on käytetty kirveen tapaan. Kvartsia ei kaivauspaikalla esiinny, joten se on tuotu muualta.

Taloa on lämmitetty kivikasan avulla, piippua ja muuria ei osattu tuolloin tehdä. Kivet ladottiin puiden päälle ja annettiin palaa loppuun. Olo on ollut ollut kuin savusaunassa eikä sisäilmaongelmia tunnettu.

Mitä ihmiset tuhansia vuosia sitten puhuivat? Eivät ainakaan suomea tai ruotsia. Kieli on ollut jotakin, josta ei ole jäänyt mitään nykykieliin, mutta jota on puhuttu varsin laajasti.

Kanssakäymistä Suomen etelärannikolla oli kivikaudella aika tavalla. Vesitie toi vieraita vaikutteita ja tiedetään, että Viron puolellakin käytiin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut