Säästöihin valmistautuva kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kauppalehdessä: "Espoo on valtava rahantekokone muulle Suomelle"

- Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on valjastettu taantuvien kuntien palveluiden turvaamiseen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo Kauppalehden haastattelussa. Arkisto/Johanna Erjonsalo

Espoon kaupunginhallitus päätti jo keväällä, että kesälomien jälkeen on odotettavissa säästölistoja. Länsiväylä kertoi toukokuun lopulla, että kaupunki laatii tuottavuus- ja sopeutusohjelman, jonka tähtäin on viiden vuoden päässä.

Kauppalehden mukaan säästöohjelmaa ollaan esittelemässä Espoon kaupunginhallitukselle maanantaina. Summia ei lehden haastattelema Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ei kuitenkaan avaa.

Kaupunginjohtaja Mäkelä on toistuvasti nostanut esiin Espoon kohtelun nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä.

– Espoo on valtava rahantekokone muulle Suomelle, mutta kaupunki itse velkaantuu. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on valjastettu taantuvien kuntien palveluiden turvaamiseen. Kaupungistuvassa maailmassa järjestelmän pitäisi kehittää kasvuseutuja ja -kaupunkeja, Mäkelä sanoo Kauppalehden haastattelussa.

Mäkelän mukaan Espoo kärsii valtionosuusjärjestelmästä 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös tuleva sote-uudistus huolestuttaa Mäkelää ja muita kuntajohtajia. Länsi-Uudellemaalle suunniteltu oma sote-alue on kuntajohtajien mielestä kestämättömän ongelman edessä. Kysymys on rahasta, joka ei alueen kuntien mielestä riitä palveluiden järjestämiseen.

Länsi-Uudenmaan kymmenen kaupungin ja kunnan johto tapasi tällä viikolla ministerit Krista Kiurun, Maria Ohisalon ja Thomas Blomqvistin.

Omaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa sote-aluetta päätettiin ryhtyä valmistelemaan Länsi-Uudellemaalle viime vuonna, kun Uusimaa päätettiin jakaa sote-uudistuksessa osiin.

Sote-uudistusta vetää Länsi-Uudellamaalla Espoon kaupunki yhteisen sopimuksen mukaan.

Uudistuksessa on tarkoitus siirtää kaikki sote-palvelut henkilökuntineen kunnilta uudelle maakuntahallinnolle.

Kuntajohtajien mielestä esitetty sote-maakunnan rahoituksen määräytyminen on Länsi-Uudenmaan näkökulmasta kestämätön.

Esitys aiheuttaisi 70 miljoonan euron leikkaukset Länsi-Uudellamaalla verrattuna nykytilanteeseen, kuntajohtajien aiemmin tällä viikolla julkaistussa kannanotossa todetaan.

Kysymys on siitä, millä perusteilla rahaa jaetaan valtiolta eri sote-alueille ja millaisia asioita siinä otetaan huomioon kuten esimerkiksi on sote-alue voimakkaasti kasvava vai ei.

Länsi-Uudenmaan kunnan- ja kaupunginjohtajat korostavat, että esitetty maakunnan rahoitusmalli ei ole uskottava ja kriteeristö on todellista väestötilannetta vääristävä. Siksi rahoitusmalli ja rahoituksen muutokset eivät ole hyväksyttävissä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut