Kuvat: Latokaskessa ryhdyttiin hävitystalkoisiin – espanjansiruetanoita niin paljon, että muljahtelevat jalkojen alla poluilla

Luonto: Latokaskessa haitallista espanjansiruetanaa on hävitetty talkoilla.

Espanjansiruetana maastoutuu hyvin pudonneisiin lehtiin. Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Espanjansiruetanoista on tullut niljakas harmi Latokaskessa. Sateisena syyskuun iltapäivänä otuksia löytyy koulun viertä kulkevan kävelyreitin reunoilta useita muutaman metrin matkalta. Punaruskeat etanat maastoutuvat hyvin syksyn lehtien sekaan, mutta kun tietää mitä etsii, niitä löytyy ruohikosta helposti.

– Etanoita on täällä todella paljon ja niistä on tullut ihan yleinen puheenaihe kylällä, sanoo Latokaski-seuran puheenjohtaja Tuulia Tikkanen.

Tikkanen ja seuran varapuheenjohtaja Juha-Matti Kemppinen muistelevat, että espanjansiruetanoita on näkynyt Latokaskessa noin kymmenen vuoden ajan. Viimeisen parin vuoden aikana niiden määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti.

– Illalla kun kävelee täällä, etanoita näkee varmasti, Kemppinen toteaa.

– Varsinkin polut ovat inhottavia pimeässä, kun etanoita tuntuu jalkojen alla, Tikkanen kuvaa.

Asukkaat eivät ole kuitenkaan jääneet toimettomiksi, vaan Latokaskessa on järjestetty jo kahdet etanankeruutalkoot. Tikkanen arvelee, että pelkästään ensimmäisellä kerralla etanoita kertyi satoja.

Polut ovat inhottavia pimeässä, kun etanoita tuntuu jalkojen alla.

– Niitä kerättiin sekä pihoilta että yleisiltä alueilta. Monilla oli rasiat ja maitopurkit täynnä.

Latokaskelaisille on kertynyt etanoiden hävittämisestä jo kokemusta. Osa on tappanut etanat etikalla tai kiehuvalla vedellä, osa katkaissut puutarhasaksilla.

Tikkanen ja Kemppinen vinkkaavat, että maito- tai mehutölkki on hyvä keräysastia.

– Espanjansiruetanat ovat todella limaisia. Ei kannata kerätä niitä sellaiseen astiaan, jota aikoo myöhemminkin käyttää, Tikkanen sanoo.

Etanat ovat myös hyviä nousemaan pystysuoraakin pintaa ylös. Niitä ei kannatakaan jättää avonaiseen purkkiin.

Tikkanen kiittelee latokaskelaisia aktiivisuudesta etanoiden kanssa.

– Ihmiset haluavat, että asialle tehdään jotakin. Talkootkin järjestettiin aktiivisen asukkaan ehdotuksesta, ja yllättävän moni osallistui sateisena iltana. Asukkaat ovat myös pyytäneet kaupungilta etanaroskiksia, joihin kuolleet etanat voisi toimittaa ja jollaisia on kokeiltu muun muassa Lopella, Tikkanen kertoo.

Espanjansiruetanoista on tehty havaintoja myös muualla Espoossa. Espoon kaupungin vieraslajikoordinaattori Minna Oja kertoo, että palautteita on tullut esimerkiksi Olarista, Mankkaalta, Latokaskesta, Eestinmalmilta, Nöykkiöstä, Tapiolasta ja Lintuvaarasta.

– Monilla näistä alueista asukkaat ovat myös keränneet etanoita, Oja kertoo.

Latokaskelaisten toivomat etanaroskikset ovat Ojan mukaan kaupungilla harkinnassa, mutta päätöstä niistä ei ole vielä tehty.

– On mahdollista, että niitä kokeillaan ensi keväänä muutamalla sellaisella alueella, joilla etanoita on esiintynyt ja asukkaat ovat olleet aktiivisia niiden keräämisessä. Etanaroskikset vaativat aktiivisuutta asukkailta: etanat on kerättävä, tapettava ja tuotava roskikseen, Oja sanoo.

Oja muistuttaa, että espanjansiruetanan lisääntymistä kotipihalla voi estää pitämällä kasvillisuuden kurissa ja nurmikon lyhyenä. Avokomposteja ja risukasoja kannattaa välttää.

– Kaupunki on palautteiden perusteella käynyt leikkaamassa kasvillisuutta joissain paikoissa, Oja kertoo.

Haitallinen vieraslaji

Espanjansiruetana

Laji on kotoisin Etelä-Euroopasta, josta se on kulkeutunut Pohjois-Eurooppaan maamassojen ja puutarhakasvien mukana.

Kasvaa tyypillisesti noin 7–14 senttimetriä pitkäksi ja on väriltään useimmiten likaisen ruosteenruskea. Väritys vaihtelee kuitenkin suuresti oranssista lähes mustaan.

Syö pääasiassa kasveja ja aiheuttaa tuhoja puutarhoissa ja viljelmillä. Tuhot voivat olla paikoin merkittäviä, koska etanoita esiintyy usein massoittain.

Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa kotoperäiseen ukkoetanaan. Lajit erottaa muun muassa siitä, että ukkoetanan vaalean alapinnan reunat ovat leveälti mustat.

Kerääminen kannattaa, sillä laji lisääntyy tehokkaasti. Yksi etana pystyy munimalla muodostamaan uuden esiintymän. Munat selviytyvät hyvin talvesta, vaikka aikuiset yksiköt kuolevatkin.

Tehokkainta kerääminen on keväällä, ennen kuin etanat ovat ehtineet munia.

Lähde: Vieraslajit Espoossa -julkaisu/kaupunkitekniikankeskus 2017.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.