Asiantuntija: Viiden keskuksen Espoossa voi liikkua kestävästi, sillä kaupunkikeskus on usein lähempänä kuin varsinainen keskusta

Liikenne: Yhteiskäytössä olevat autot yleistyvät, uskoo asiantuntija.

Älykkään liikenteen verkoston ITS Finland ry:n ohjelmajohtaja Laura Eiro kuvattiin työmatkalla Espoosta Helsinkiin. Sirkku Aalto

Sirkku Aalto

Paketin tuo ihmisen sijasta perille drone. Parkkipaikalla on taloyhtiön asukkaiden yhteisessä käytössä olevia autoja.

Tällaiset tilanteet ovat yhä useammin mahdollisia liikenteen muuttuessa, katsoo älykkään liikenteen verkoston ITS Finland ry:n espoolainen ohjelmajohtaja Laura Eiro.

Paketteja jakavat dronet ja yhteiskäytössä olevat autot ovat esimerkkejä kahdesta liikennettä mullistavasta ilmiöstä, automaatiosta ja jakamisesta. Niiden ohella liikennettä muuttavat myös liikkumisen muuttuminen palveluiksi, puhelimen, ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurin välillä siirtyvä tieto sekä ajoneuvojen uudet käyttövoimat, kuten sähkö ja biokaasu.

– Ne menevät läpi kaikissa liikennemuodoissa ja etenevät vähän eri tahtiin, yli 15 vuotta liikennealalla työskennellyt Eiro sanoo.

Olarissa asuvan Eiron kotikaupungissa Espoossa yksi ominaispiirre on se, että kaupungissa ei ole yhtä selkeää keskustaa.

Eiro katsoo, että viiden kaupunkikeskuksen varaan rakentuva Espoo tarjoaa mahdollisuuksia kestävään liikkumiseen – kaupunkikeskus kun sijaitsee usein lähempänä koteja kuin varsinainen keskusta.

Vapaa-ajan matkat ja harrastukset ovat iso osa liikkumista.

– Aika usein arkea järjestetään niin, että pääasiallinen liikkuminen ja harrastusliikkuminen ovat sellaisen matkan päässä, että se on hoidettavissa vaikkapa sähköpyörällä. Tai kun on runkolinjoja eri keskusten välillä, niin ensimmäinen maili niihin voidaan helposti kävellä tai pyöräillä, Eiro sanoo.

– Toki kauimpana kaupunkikeskuksista olevat paikat ovat se haaste.

Etäämmällä kaupunkikeskuksista olevat alueet eivät Eiron mukaan kuitenkaan jää sivuun liikenteen mullistuksilta.

– Uskon, että tulevaisuudessa esimerkiksi taloyhtiöiden yhteiskäyttöautot tai yhteiskäytössä olevat sähkörahtipyörät yleistyvät ja tuovat vaihtoehtoja asukkaille, Eiro sanoo.

Joukkoliikenne taas voi Eiron mukaan hoitua harvaan asutuilla alueilla vaikkapa pienillä robottibusseilla, jotka ajavat ihmisiä runkoliikenteen pysäkeille.

Korona-aikana on pohdittu, väheneekö tarve liikkumiseen etätyön yleistyessä. Eiro huomauttaa, että liikkuminen on kuitenkin suurelta osin muuta kuin työmatkoja.

– Esimerkiksi vapaa-ajan matkat ja harrastukset ovat iso osa liikkumista. Vaikka etätyö varmasti lisääntyy, tuskin ihmisten liikkumistarve tulee poistumaan, ja siihen taas tarvitaan kestäviä ratkaisuja, Eiro sanoo.

Eiron mukaan liikkumisen tarkoitus voi koronan myötä jossakin määrin muuttua ja liikkuminen henkilöä kohti jopa vähentyä, jos esimerkiksi ruoan ostaminen verkosta vähentää kauppamatkoja. Tuotteet pitää kuitenkin silti toimittaa perille.

– Siihen tarvitaan erilaisia logistiikkaratkaisuja, kuten eri kauppojen kuljetusten yhdistelyä ja kuljetusrobotteja, joilla tuotteita voidaan toimittaa, Eiro sanoo.

Ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttavat perusasiat pysyvät Eiron mukaan koronasta ja muista liikennettä muokkaavista ilmiöistä huolimatta silti samoina.

– Aika, vaiva ja raha ovat ne asiat, jotka vaikuttavat ihmisten liikkumismieltymyksiin, joskin myös ympäristövaikutukset ja esimerkiksi terveydelliset vaikutukset kiinnostavat entistä enemmän, Eiro sanoo.

Älyliikenne

ITS Finland

ITS tulee sanoista Intelligent Transport Systems and Services eli älykkäät liikenteen menetelmät ja palvelut.

Yhteistyöfoorumi, johon kuuluu älykkään liikenteen toimialalla toimivia yrityksiä, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä muita hallinnon osapuolia tai yhteisöjä, kuten ministeriöitä, virastoja ja kaupunkeja. Tällä hetkellä jäseniä on noin 110.

ITS Finland on voittoa tavoittelematon yhdistys ja saa rahoituksensa pääasiassa jäsenmaksuista ja hankerahoituksesta.

Laura Eiro aloitti ITS Finland ry:ssä Liikennealan kansallisen kasvuohjelman ohjelmajohtajana vuonna 2018 työskenneltyään sitä ennen muun muassa liikenne- ja viestintäministeriössä ja Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.