Aalto-yliopistossa katsotaan autoilun tulevaisuuteen – näin kameratekniikkaa ja konenäköä voidaan hyödyntää liikenteessä

Kari Tammi toimii Aalto-yliopiston koneenrakennustekniikan laitoksella professorina. Professuurin ala on mekatronisten koneiden suunnittelu.

Kävimme Aalto-yliopistolla Otaniemessä tutustumassa autoiluun liittyvään tutkimustyöhön. Taustavaikuttajana toimii muun muassa Henry Fordin säätiö.

Millaisia autoilun tekoälyyn liittyviä tutkimuksia tällä hetkellä on käynnissä?

– Työstämme parhaillaan kahta erilaista projektia. Molemmissa tapauksissa hyödynnämme nykyaikaista kameratekniikkaa sekä konenäköön liittyviä algoritmeja. Näillä voidaan tunnistaa autossa objekteja ja liikenteessä erilaisia kohteita. Nämä ovat kestoltaan usean vuoden pituisia tutkimuksia, professori Tammi avaa.

Ensimmäinen tutkimusprojekti on kulman taakse näkeminen (X-ray) eli röntgenkatse.

– Kiinteitä kameroita on sijoitettu risteyksiin, ja niiden avulla saamme kuvaa risteävästä tiestä. Kun auto lähestyy risteystä, niin tämän systeemin ja ohjaamossa olevan suuren näytön avulla nähdään pimeän kulman taakse.

– Risteävälle tielle on kameroiden kautta näkymä, ja kuljettajalle välitetään tietoa mitä sieltä on tulossa. Systeemi kertoo, onko lähestymässä polkupyörä tai vaikkapa henkilöauto. Millä vauhdilla vastaantulija liikkuu ja mitkä ovat väistämissäännöt.

Toinen tutkimustyönne on hieman maanläheisempi?

– Kyllä, se liittyy roskien tai unohtuneiden tavaroiden tunnistamiseen (Anti-Trash) auton sisätiloissa. Sitä on suunniteltu yhteiskäyttöautoja varten. Kun auto palautetaan käytöstä, tarkistetaan ettei mitään tavaraa ole jäänyt laitteeseen.

Jos sinne on unohtunut kukkaro, kännykkä tai pitsalaatikko, se kerrotaan käyttäjälle. Mikäli auto on esimerkiksi epäsiisti käytön jälkeen, niin perään lähetetään lasku.

– Auton kattorakenteisiin sijoitettavan kameran avulla sisätilat tarkistetaan käytön jälkeen. Tavoitteena on tuoda digitaalista lisäarvoa auton käyttäjille, tohtorikoulutettava Jesse Pirhonen toteaa.

Autonominen ajaminen oli vahvasti autotehtaiden huulilla parisen vuotta sitten. Mikä on tilanne juuri nyt?

– Adaptiiviset nopeudensäätimet ja kaistavahdit ovat yleistyneet kovaa vauhtia tavallisissa autoissa, mutta autonomisen ajamisen suhteen on koettu pientä krapulaa ja kehitystahti on rauhoittunut. Alun perin autotehtaat lupasivat tällaisia autoja markkinoille jo vuonna 2023, mutta totuus taitaa olla toinen, Kari Tammi paljastaa.

Yksikään markkinoilla oleva automalli ei vielä tarjoa täydellistä automatiikkaa tai autonomista ajamista. Kuljettajan pitää edelleen keskittyä ajamiseen ja kantaa vastuu.

– Unelma rentoutumisesta ohjauspyörän takana on toistaiseksi silkkaa haaveilua. Tiet ja infra eivät ole vielä valmiita. Kalliimmat autot pystyvät tekemään automaattisesti jo jotain itsenäisiä liikkeitä kuten poistumaan liikenneympyrästä tai pysäköimään automaattisesti. Vielä on pitkä matka oikeaan autonomiseen ajamiseen.

Millä tavalla tutkimustyönne käytännössä etenee?

– Hyvin paljon toimitaan siten, että väitöskirjan ja diplomityön tekijät toimivat professorin ohjauksessa. Tutkimusta varten on hankittu tehokkaat tietokoneet. Ostimme käyttölaitteeksi modernin Ford Focus -auton, johon on asennettu erilaisia kamerajärjestelmiä, näyttöjä ja tietokoneita, Tammi avaa.

Otaniemessä, yliopiston kampusalueelle on lisäksi asennettu kiinteitä kameroita, joita tutkimustyössä voidaan hyödyntää.

– Tutkimustuloksista julkaistaan yleensä tieteellinen artikkeli, joka on nähtävillä kansainvälisillä foorumeilla. Tätä kautta tutkimusten hyötyjä saadaan jaettua tiedemaailmassa ja myöhemmin tuloksia sekä konsepteja voidaan hyödyntää käytännössä. Tiedepuolen näkyminen on tärkeässä roolissa.

Miten yhteistyö tutkimusten rahoittajien kanssa toimii. Luonnollisesti tarvitaan ensin hyväksytty suunnitelma?

– Luonnollisesti näin on. Suunnitelmia joudutaan työstämään perusteellisesti stipendejä varten.

– Henry Fordin säätiön kanssa yhteistyö on poikkeuksellisen tiivistä, yhteyttä pidetään säännöllisesti ja tapaamme nokatusten normaalioloissa parisen kertaa vuodessa. Tuolloin käydään läpi tehtyä työtä ja tuloksia, Tammi jatkaa.

Yhteistyö pelaa molempiin suuntiin.

– Teknistä apua on saatu tutkimusautoon. Olemme säätiön avulla luoneet yhteyksiä Fordin autotehtaisiin Saksassa ja Yhdysvalloissa. Olemme päässeet keskustelemaan ja yhteistyöhön kehitysosastojen ihmisten kanssa. Hyvää vuoropuhelua käydään. Luonnollisesti suuri osa kehitystyöstä on salaista, mutta mielellään autotehtaatkin kuuntelevat ulkopuolisia tutkijoita ja heidän ideoitaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut