Omakotiliiton espoolainen toiminnanjohtaja penää kaavoitukseen vaihtoehtoja: "Pitäisi huomioida myös laatu, ei vain kerrosneliömetrejä

Vantaan asuntomessualuetta vuonna 2105. Arkisto/Vesa Vuorela
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Pääkaupunkiseudun kaavoitukseen tarvitaan erilaista lähestymistapaa, jotta pientaloja saadaan alueelle enemmän, sanoo Omakotiliiton tuore toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.

– Kaupunkien kaavoituksessa kerrosneliötavoitteet ovat niin korkeita, että ne eivät suosi pientaloja. Sen sijaan, että katsotaan pelkkiä kerrosneliömetrejä, pitäisi katsoa myös erilaisia asumismuotoja, Tähtikunnas toteaa.

Voimakkaasti kasvavalle pääkaupunkiseudulle on viime vuosina rakennettu enenevässä määrin tiiviitä kerrostaloalueita. Tähtikunnas uskoo, että pientaloja mahtuu kuitenkin sekaan.

– Kun pk-seudulla liikkuu, näkee, ettei täällä maa lopu kesken. Toki viheralueita ja luontoa pitää jäädä, mutta tilaa on myös pientaloille.

Kaavoituksen lisäksi Tähtikunnas panostaisi siihen, että täydennysrakentaminen olisi sujuvampaa.

– Tuntuma on, että Helsingissä se sujuu, mutta Espoossa ja Vantaalla on vaikeampaa. Esimerkiksi Espoossa yksi ongelma ovat kaavat, jotka ovat niin vanhoja, että rakennuslupa pitää hakea suunnittelutarveratkaisuna. Se taas on hyvin kivikkoinen tie. Tiedän Espoossa useita pientalon omistajia, jotka olisivat valmiita jakamaan tonttinsa, mutta esteenä on prosessin hitaus, Espoossa itsekin asuva Tähtikunnas sanoo.

Tonttikilpailuja tai -hakuja Tähtikunnas toivoisi pääkaupunkiseudun kuntiin enemmänkin.

Helsingissä omakotitalotonttien haku oli edellisen kerran vuonna 2017 ja seuraava on tarkoitus järjestää ensi vuonna. Espoo myy tai vuokraa tontteja vuosittain haussa, joka on parhaillaan meneillään. Vantaa luovuttaa pientalotontteja myyntiin sitä mukaa, kun asemakaavat ja kunnallistekniikka on rakennettu.

– Olisi hyvä, jos tonttikilpailuja olisi enemmän, sillä kysyntää selvästi on. Yksityisten tarjoamat tontit, joita Espoossa ja Vantaalla on melko paljon, tuntuvat nekin menevän nopeasti kaupaksi.

Pääkaupunkiseudun tilannetta pientalotonttien suhteen Tähtikunnas pitää kuitenkin kohtuullisena.

– Toki jos tarjontaa olisi enemmän, hinnatkin saattaisivat olla halvempia. Hinnat ovat toisaalta kuitenkin seuranneet yleistä kehitystä. Ja jos mennään pk-seudun ulkopuolelle, pientalorakentamiseen on paljon enemmän vaihtoehtoja tarjolla.

Kerrostaloja ja tiivistä rakentamista pidetään kestävän kehityksen mukaisena muun muassa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta.

Tähtikunnas katsoo, että pientaloalueillekin on silti paikkansa.

– On selvää, että liikenteen solmukohtien lähelle kannattaa rakentaa korkeampaa, mutta kauempana solmukohdista voi jo olla matalampaa. HSL:n runkolinja-syöttölinja -ajattelu on pientaloalueita ajatellen hyvä suuntaus ja tukee erilaisia liikkumisen vaihtoehtoja. Jos solmukohta on riittävän lähellä, esimerkiksi pyöräily on mahdollista.

Pitkään jatkuneen kerrostalorakentamisen buumin jälkeen Tähtikunnas uskoo, että tuuli on kääntymässä pientaloja suosivaksi.

– Pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen tavoitteissa pitäisi huomioida myös asumisen laatu, ei vain kerrosneliöitä. Esimerkiksi koronan mukanaan tuoma etätyötrendi tulee varmaankin jatkumaan. Tämän toivoisi näkyvän kaavoituksessakin pientalojen suosimisena.

Hyviksi esimerkeiksi pientaloalueista Tähtikunnas nostaa Kirkkonummen Sundsbergin ja Vantaan Kivistön asuntomessualueen.

– Sundsberg on kasvanut nopeasti ja houkutellut paljon lapsiperheitä. Kysyntä ja tarjonta ovat siellä kohdanneet. Vantaan asuntomessualueella taas on hyvin esitelty sitä, mitä tulevaisuuden pientalorakentaminen voi kaupungissa olla.

Asumistoiveet

Omakotitalo suosituin

Omakotiliitto kysyi suomalaisten asumistoiveita viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa.

Vastaajista 37 prosenttia halusi 5–10 vuoden kuluttua asua omakotitalossa, 24 prosenttia kerrostalossa, 17 prosenttia rivi- tai ketjutalossa ja 3 prosenttia paritalossa. 19 prosenttia oli tyytyväinen nykyiseen talotyyppiinsä.

Taloustutkimuksen Suomi Areenalle 2017 toteuttamassa kyselyssä kysyttiin 18–28 -vuotiaiden asumistoiveista.

Koko maassa omakoti- tai erillistalossa halusi asua 63 prosenttia vastaajista, kerrostalossa 16 prosenttia ja rivi- tai paritalossa 12 prosenttia.

Suur-Helsingin alueella omakoti- tai erillistalossa halusi asua 47 prosenttia, kerrostalossa 28 prosenttia, ja rivi- tai paritalossa 18 prosenttia vastaajista.

Lähteet: Omakotiliitto: Kansalaistutkimus asumistoiveista 2019, Suomi Areena 2017 kysely, Taloustutkimus.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut