Valo on kiinnostava ilmiö. Valo on eri tavoin läsnä Galleria Aarnin lokakuun näyttelyssä, jonka taiteilijoita ovat Espoon kuvataiteilijoihin kuuluvat Leevi Kivisaari ja Jarmo Palola.
Leevi Kivisaari on antanut näyttelylleen nimeksi Vaihtoehtoista Nykytaidetta. Nimessä on ironiaa, koska taitelija maalaa klassisesti. Kivisaari kuvaa valon ja varjojen leikkiä erilaisissa interiööreissä. Kuva muodostuu vähistä elementeistä muutamalla värillä.
– Maalasin vuosikausia mallista ihmisiä, mutta kyllästyin mallin hankkimiseen ja aikatauluista sopimiseen, Kivisaari perustelee.
Nyt hän maalaa ihmisistä tyhjiä tiloja. Maalausten tunnelma on jännittävä, ikään kuin joku olisi juuri lähtenyt huoneesta. Tilassa on vain pari esinettä tai asiaa, jotka kutkuttavat mielikuvitusta.
– Olen miettinyt, paljonko tyhjää on hyvä suhteessa siihen, ettei ole liian tyhjää.
Hilja maitotytön vankkurit. Leevi Kivisaari löytää kiinnostavia aiheita läheltä kotiaan. Galleria Aarni
Kivisaari on vanginnut pienen hetken, jolloin valo suodattuu ikkunasta sisään ja saa vaikkapa pöydän kiiltämään. Näyttelyn maalaukset ovat taiteilijalle tutuilta paikoilta, muun muassa hänen asuinympäristöstään Westerkullan kartanon mailta Vantaalta, esimerkiksi tilasta, jossa on Hilja – maitotyttö -elokuvassa käytetyt kärryt.
– En käytä valokuvia apuna vaan maalaan paikan päällä sisällä tai ulkona. Yhtä teosta voi tehdä vain pari tuntia kerrallaan, koska luonnonvalo muuttuu.
Hän vertaa työskentelytapaansa Claude Monetiin, joka työsti aina yhtä tai kahta maalausta päivässä, jotta hän sai maalattua haluamansa valon.
Tämän Leevi Kivisaaren maalauksen nimi on Lystimäen pyhä lehmä. Anneli Tuominen-Halomo
Käänne Kivisaaren tyylissä tapahtui, kun hän noin seitsemän vuotta sitten näki tanskalainen taidemaalari Vilhelm Hammershøin näyttelyn. Tämän niukka väriskaala johti siihen, että Kivisaarelle riittää nykyään kolme värituubia maalausta kohti. Ne kolme väriä voivat olla vaikkapa poltettu siena, sininen ja valkoinen. Niilläkin saa aikaan rikkaan värimaailman, kun ohuet ja paksut ja peittävät ja läpikuultavat kerrokset vuorottelevat.
– Värioppi on yksi tekemiseni perusta, Kivisaari sanoo.
Räikeät värit eivät kuulu hänen ilmaisuunsa.
Lähitienoiden maisemien lisäksi Leevi Kivisaari on maalannut maisemia Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.
– Siellä on ihan erilainen valo ja tunnelma.
Koronapandemia on pakottanut Kivisaaren työskentelemään Suomessa.
– Kun valo marraskuussa loppuu, sitä seuraavat neljä kuukautta ovat ihan helvettiä, koska tykkään maalata luonnonvalossa, Kivisaari huokaa.
– Saan pimeinä kuukausina voimakkaita kaamosmasennuksen oireita ja se laskee työtehoa. Viime tammikuussa olin vähän aikaa Kanarialla ja sen vaikutus työtehoon oli uskomaton.
Leevi Kivisaari on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2008. Hän on Espoon kuvataiteilijoiden ja Taidemaalariliiton jäsen. Kivisaaren tunnetuin teos on Espoon entisen kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen muotokuva. Hänen maalauksiaan on useissa kokoelmissa, muun muassa Villa Gyllenbergin ja taidekeskus Salmelan kokoelmissa.
Jarmo Palolan maalaukset sisältävät kysymyksen mielikuvan suhteesta todellisuuten ja toisinpäin. Seela Petra
Maisema näyttäytyy usein Jarmo Palolan maalauksissa. Luonto ja ympäristö muissakin muodoissaan toimivat usein viitekehyksenä.
Palolan Over the Rainbow -näyttelyssä on sarjallinen hillittyjä maisemakuvia, jotka ovat syntyneet tekijän mielikuvien johdattamina. Kaikki maalaukset kuuluvat sarjaan Pala taivasta pala maasta.
– Täytin tänä vuonna 50 ja ajattelin sen kunniaksi maalata näyttelyyn 50 teosta, mutta päädyinkin 18:aan, koska se on dynaamisempi luku, Palola naurahtaa.
Jarmo Palolan maalaa öljyväreillä mdf-levylle. Anneli Tuominen-Halomo
Maalauksillaan Palola selvittää suhdetta itseensä ja ympäröivään luontoon. Palola sanoo, että korona ei tietoisesti vaikuttanut hänen ilmaisuunsa.
– Kevät oli lapsiperheelle rankka, koska olisi ollut kiva olla enemmän lasten kanssa, mutta työ oli on line -työtä.
Palolalla on ollut 20 vuotta tapana lähteä aina juhannussunnuntaina Tenolle kalaan. Koko kevään hän elätteli toivoa poikkeustilan loppumisesta ja matkustusrajoitusten lieventymisestä. Ajatuksissa oli mielikuva siitä, miten hän istuu lohijoella kauniissa säässä nokipannukahvia juomassa.
– Viime hetkellä joet avautuivat kalastajille ja lähdin Tenolle kuten ennenkin. Kun olin perillä joen töyräällä, minua väsytti ja närästi. Ihmettelin, että tätäkö olen odottanut koko kevään. Ristiriitaiset tunteet, mielikuvitus ja todellisuus leikkasivat kiinnostavalla tavalla.
Jarmo Palolan teokset ovat mielikuvitusmaisemia ja värit fiktiivisiä, niukkoja ja pelkistettyjä. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa kuitenkin jossain taustalla.
– Mielikuva on joskus todellisempi kuin todellisuus itse, Palola miettii.
– Väri saattaa johdatella tunnetilaa tai mielentilaa. Se viittaa tapahtumaan ja hetkeen enemmän kuin todellisuuteen.
Tikkurilan lukiossa kuvataideopettajana työskentelevällä Jarmo Palolalla on haasteita ajan ja energian löytämisessä omaan taiteelliseen työskentelyyn.
– Minun on pakko maalata. Onneksi kesäloma mahdollistaa asioita.
Espoossa asuva ja työskentelevä Jarmo Palola on opiskellut taiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on Espoon kuvataiteilijoiden ja Taidemaalariliiton jäsen. Vuodesta 2013 hän on taiteilijakollektiivi KUNST:in jäsen.
Kivisaaren ja Palolan näyttelyt jatkuvat 25. lokakuuta asti. Galleria Aarni toimii kauppakeskus Sellon 3. kerroksessa. Avoinna tiistaista perjantaihin kello 12–20 ja viikonloppuisin kello 12–16. Vapaa pääsy.
2
