Kummitustarinoita ja muuta jännää luvassa – Espoon perinneseura on toiminut 20 vuotta

Pelimanniyhtye Leikarit ylläpitää espoolaista perinnettä. Esko Uotila

Anneli Tuominen-Halomo

Espoon perinneseura on 20-vuotisjuhlavuotenaan keskittynyt tiiviisti kotikaupungin historiaan liittyvien tarinoiden tallettamiseen.

– Ensi vuoden aikana ilmestyy useita uusia kirjoja, seuran puheenjohtaja Martti Hellström lupaa.

Koronapandemian vuoksi isojen yleisötilaisuuksien järjestäminen ei ole ollut mahdollista, joten seura on suunnannut tarmonsa kirjallisiin projekteihin.

– Olemme miettineet myös blogien ja podcastien tuottamista nettisivuille.

Kummitustarinoita -kirjahanke on jo pitkällä. Kirja pohjautuu Kari Forsbergin tuottamiin perinneseuran verkkosivustolla julkaistuihin artikkeleihin. Kirjaan tulee myös kuvitus paikoista, joissa kummittelee.

– Rakennusten tarkkaa osoitetta ei kuitenkaan uskalla kertoa, ettei niistä tule matkailukohteita, Martti Hellström sanoo.

Kari Forsbergilla on työn alla myös espoolaisten linja-automuistojen kokoaminen kansien väliin. Näitäkin tarinoita on jo julkaistu yhdistyksen verkkosivulla.

Valokuvaaja Mauritz Hellström suunnittelee kirjaa Esse-lehdessä julkaistujen Kaupunkipolut -artikkelien pohjalta.

Meneillään on myös Bemböle -kirjahanke, joka on suomenkielinen versio Ulf Johanssonin kirjoittamasta kirjasta. Tässä hankkeessa Aapo Kirvesniemi on mukana tutkimassa, millaista seutua Bemböle oli silloin, kun myllyt olivat toiminnassa. Hölmöläissatujakin tulee mukaan.

Espoon perinneseuran julkaisemista kirjoista kaikkein kysytyin on ollut Kierros Espoon kirkon hautausmaalla (Maija-Liisa Kaistila et al., 2015). Kirjasta on otettu lisäpainos vuonna 2018.

Perinneseura julkaisi viime vuonna kolme kirjaa: Aurora Karamzin -oppimateriaali peruskouluille (Eija Koivumäki – Nina Mäkelä – Leena Yrjölä), Elämää entisajan Espoossa (Tarja Rae) ja Keittiömuistoja ja ruokaohjeita Espoosta (Tarja Rae).

– Nina Mäkelä on valmis kiertämään kouluissa Aurora-materiaalin kanssa heti, kun ulkopuoliset vierailut sallitaan, Martti Hellström sanoo.

Tänä vuonna on julkaistu Maatilojen Espoo -kirja (Maija-Liisa Kaistila, Aapo Kirvesniemi, Pirkko Sillanpää ja Esko Uotila).

Yhdistys on aloittamassa myös 25-vuotishistoriikin tekemisen.

Sitten kun yleisötilaisuuksia voidaan jälleen turvallisemmin mielin järjestää, Martti Hellström toivoo, että yhdistys pääsisi Pelimanniyhtye Leikarien kanssa levittämään tietoa espoolaisesta pelimanniperinteestä konserttien ja tietoiskujen muodossa.

Tulevassa toiminnassa jatketaan Träskändan kartanon peruskorjauksen käynnistämiseen liittyvää toimintaa.

Espoon perinneseuran verkkosivuille tulee usein uutta materiaalia. Siellä on muun muassa lyhyitä, menneen ajan elämästä kertovia videoita, jotka on tehty yhteistyössä Postipuun ja Päivänkehrän koulujen kanssa. Videot perustuvat perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukuja pienten lasten silmin. Kaikki julkaistut kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Seuran ensimmäinen nimi oli Espoon perinneyhdistys Aurora ry. Yhdistyksen perustaja oli laaksolahtelainen Juhani Hämeri (1937–2007). Vuonna 2014 nimi vaihtui Espoon perinneseura ry:ksi.

Espoon perinneseuran ja sen edeltäjän toiminnan tarkoituksena on alusta alkaen ollut perinne- ja kotiseututyön edistäminen, ylläpitäminen ja vaaliminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminta-alueena on koko Espoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut