Voiko yleiskaava johtaa pientalojen pakkopurkamiseen? Professori arvioi Espoon kaavakiistaa: "Retoriikka johtaa harhaan"

Kaavoitus: Aalto-yliopiston professori Kimmo Lapintien mukaan pelot talojen pakkopurkamisista uuden yleiskaavan myötä ovat vahvasti liioiteltuja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi on jakanut pientaloalueille kirjeitä, joissa varoitetaan muun muassa talojen purkamisesta. Kuvakaappaus
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Yleiskaavan tehokkuusluku ei vielä johda talojen rakentamiseen tai purkamiseen, toteaa Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie.

Lapintie kommentoi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan liittyvää poikkeuksellista riitaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi (kok.) on jakanut pientaloalueille kirjeitä, joissa varotetaan asukkaita muun muassa talojen purkamisella ja tiivistymisellä alueilla, joissa tehokkuusluku on yleiskaavassa korkeampi kuin nyt voimassa olevissa asemakaavoissa.

– Suomen kaavajärjestelmä on hierarkkinen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakuntakaavoitusta, maakuntakaavat yleiskaavoitusta ja yleiskaavat asemakaavoitusta. Asemakaavat antavat yksityiskohtaiset määräykset rakennuslupia varten. Ohjausvaikutus syntyy vasta, kun aluetta ryhdytään uudelleenkaavoittamaan. Särkijärven retoriikka johtaa tässä siis harhaan, Lapintie kommentoi.

Monet Särkijärven kirjeitä lukeneet pientaloalueiden asukkaat pelkäävät nyt, että alueet muuttuvat mahdollisten uusien asemakaavojen myötä vastoin heidän tahtoaan ja taloja jouduttaisiin jopa purkamaan.

Voiko näin käydä?

– On vahvasti liioiteltua sanoa näin. Olisi harvinaista, että asemakaavoituksessa edetään maanomistajan tahdon vastaisesti. Yleiskaava antaa mahdollisuuden tiivistämiseen maanomistajalle. Pitäisi olla kova paine, että mahdollisuutta lähdetään käyttämään maanomistajien tahdon vastaisesti, Lapintie sanoo.

Se, että tehokkuusluku nousee uudessa yleiskaavassa isommaksi kuin jo voimassa olevissa asemakaavoissa on Lapintien mukaan yhä yleisempää kuntien pyrkiessä tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

– Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat tiivistämiseen ja se näkyy myös Espoossa ja Vantaalla. Helsingissäkin uudessa yleiskaavassa tehtiin vastaava ratkaisu tehokkuuslukujen suhteen: ne ovat monilla alueilla korkeampia kuin asemakaavoissa, hän huomauttaa.

Myös pelot pientaloalueiden muuttumisesta kerrostaloalueiksi uuden yleiskaavan myötä ovat Lapintien mukaan liioiteltuja.

– Suomessa saa rakentaa vain asemakaavan mukaan. Vaikka yleiskaavalla on ohjaava vaikutus, voimassa oleva asemakaava on aina juridisesti vahvempi ja sitä noudatetaan niin kauan kunnes laaditaan uusi asemakaava.

Kasvavassa kaupungissa rakennetutkaan alueet eivät kuitenkaan välttämättä pysy samanlaisina.

Lapintie muistuttaa, että alueen ilme voi muuttua, mikäli asemakaavoitukseen ryhdytään.

– Kunnilla on asemakaavoituksessa monopoli ja kaavoja voidaan aina muuttaa. Tällöin myös alueiden ilme voi muuttua. Tämä ei kuitenkaan tapahdu noin vain.

– Kunnan näkökulmasta on helpompi lähteä kaavoittamaan kerrostaloalueita rakentamattomalle maalle, kuten esimerkiksi Suurpelto toteutettiin aikanaan. Kunnat pyrkivät yleensä välttämään niin sanottuja postimerkkikaavoja, joissa aluetta kaavoitettaisiin tontti kerrallaan, Lapintie selvittää.

Täydennysrakentaminen aiheuttaa usein vastustusta naapuristossa. Lapintien pitää tärkeänä vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelun ja asukkaiden välillä.

– Tämä on erityisen tärkeää juuri väärinkäsitysten välttämiseksi ja eri vaihtoehtojen pohtimiseksi.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut