Radiopannat kertovat liito-oravien liikkeistä Espoossa – "Yksi on ylittänyt Länsiväylän"

Luonto: Tiivis rakentaminen ja pula vanhoista puista uhkaavat liito-oravaa.

Suur-Tapiolassa viime ja tämän vuoden aikana tehtyä liito-oravaseurantaa varten kymmenelle liitäjälle laitettiin radiopanta. Kuva viime syksyltä. Meri Kotiaho

Sirkku Aalto

Liito-oravat viettävät aikaa omakotitalojen pihapuissa. Liito-oraville näyttäisivät myös riittävän melko pienetkin metsiköt, eivätkä kaupungin valot vaikuta juurikaan häiritsevän öisiä liitäjiä.

Muun muassa tällaisia asioita on selvinnyt Suur-Tapiolan alueella tehdyssä liito-oravaseurannassa. Viime vuonna alkanutta seurantaa varten kymmenelle liito-oravalle on asennettu radiopannat. Eläimiä on pannoitettu muun muassa Mankkaalla, Laajalahdessa ja Tapiolassa.

Pannoitettujen liito-oravien avustuksella on tutkittu niiden elinympäristöjä ja kulkureittejä.

– Seuratut liito-oravat ovat liikkuneet yllättävän vähän. Yksi liito-orava on ylittänyt Länsiväylän Westendin ja Suvikummun välillä, kertoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon kaupungilta.

Sen sijaan esimerkiksi remontin kourissa olevaa Kehä I:tä Laajalahdessa seurattujen liito-oravien ei ole havaittu ylittäneen.

Suur-Tapiolan liito-oravaseuranta on osa Metsähallituksen koordinoimaa isompaa hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa liito-oravan suojelua huomioimalla sen säilymiselle tärkeät elinympäristöverkostot.

Seuratut liito-oravat ovat liikkuneet yllättävän vähän.

Suojeltu liito-orava kohtaa erilaisia uhkia myös Espoossa.

– Suur-Tapiolassa liito-oravia uhkaa se, että liito-oraville ei ole tarjolla paljoakaan kolopuita, joissa levähtää päivällä ja/tai pesiä, Lundgren kertoo.

Liito-oravat voivat pesiä myös linnunpöntöissä, tavallisten oravien risupesissä ja jopa taloissa. Paras pesäpaikka olisi kuitenkin puunkolo.

– Jotta puussa olisi kolo, on puun oltava järeämpi ja vanhempi puu. Viher- ja virkistysalueille on haastavaa jättää vanhoja isoja puita, koska niistä voi helposti tulla vaarallisia puita ulkoilijoille ja kaupunkilaisille, Lundgren sanoo.

Pesäpaikkapulan lisäksi liito-oravaa uhkaa Espoossa tiivis rakentaminen.

– Kulkuyhteydet elinympäristöjen välillä voivat jatketa, ja jos liito-orava kanta kasvaa vielä paljon, niin kaikille liito-oraville ei riitä hyvää elinympäristöä eikä kaupunkiin voi tehdä lisää metsää, enemmänkin metsäiset alueet vähenevät kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Liito-oravien määrää Espoossa on arvioitu selvitystä varten vuosina 2014–2015. Selvityksen mukaan niitä voisi olla Espoossa kaikkiaan noin 800 aikuista yksilöä.

Liito-oravien kulkua ja elinympäristöjä voidaan turvata eri keinoin, vaikka kaupunkiin rakennettaisiinkin uusia taloja ja liikenneyhteyksiä.

Ensiksikin liito-oravia varten voidaan jättää metsäisiä käytäviä. Toiseksi esimerkiksi leveitä liikenneväyliä rakennettaessa liito-oraville tehdään kapeampia kohtia, joista ne pääsevät liitämään työmaan yli.

– Ensisijaisesti pyritään säästämään olemassa olevat kulkuyhteydet eli puut. Vasta toissijainen vaihtoehto on rakentaa kulkuyhteys esimerkiksi hyppytolpilla, Lundgren tiivistää.

Suur-Tapiolan liito-oravaseurantaa varten pannoitettujen kymmenen liito-oravan tiet ovat sittemmin olleet kirjavat: liito-oravista kaksi on löydetty kuolleina ja yhden panta on löytynyt maasta. Yhtä liito-oravaa puolestaan ei ole löydetty sen jälkeen kun panta laitettiin sille.

Lundgrenin mukaan tilanne ei ole yllättävä, sillä liito-oravat ovat lyhytikäisiä. Lisäksi esimerkiksi kissat, pöllöt ja haukat saalistavat niitä myös kaupungissa.

Suur-Tapiolan liito-oravaseurannan on tarkoitus päättyä pian. Ennen sitä pitäisi vain tavoittaa ne loputkin radiopannoitetut liito-oravat.

– Liito-oravat pyydetään laittamalla loukku pesäpuun kolon suuaukon eteen. Jos seurattu liito-orava nukkuu rakennuksessa tai risupesässä, ei sitä pystytä pyydystämään loukulla. Tämä haaste hieman hidastaa pantojen poistoa, Lundgren kertoo.

Luonto ja eläimet

Espoon nimikkoeläin

Liito-orava on suurisilmäinen yöeläin ja suunnilleen tavallisen oravan kokoinen.

Se liitää puusta toiseen liitopoimujensa avulla.

Liito-orava on Espoon nimikkoeläin.

Liito-oravia esiintyy Espoossa aina pohjoisosien laajoista metsäalueista tiiviisti rakennettuun Etelä-Espooseen.

Luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi Suomessa.

Liito-orava on suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella.

Lähteet: Suomen luonnonsuojeluliitto, Espoon kaupungin verkkosivut ja Punainen kirja 2019

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.