Radiopannat kertovat liito-oravien liikkeistä Espoossa – "Yksi on ylittänyt Länsiväylän"

Luonto: Tiivis rakentaminen ja pula vanhoista puista uhkaavat liito-oravaa.

Liito-oravat viettävät aikaa omakotitalojen pihapuissa. Liito-oraville näyttäisivät myös riittävän melko pienetkin metsiköt, eivätkä kaupungin valot vaikuta juurikaan häiritsevän öisiä liitäjiä.

Muun muassa tällaisia asioita on selvinnyt Suur-Tapiolan alueella tehdyssä liito-oravaseurannassa. Viime vuonna alkanutta seurantaa varten kymmenelle liito-oravalle on asennettu radiopannat. Eläimiä on pannoitettu muun muassa Mankkaalla, Laajalahdessa ja Tapiolassa.

Pannoitettujen liito-oravien avustuksella on tutkittu niiden elinympäristöjä ja kulkureittejä.

– Seuratut liito-oravat ovat liikkuneet yllättävän vähän. Yksi liito-orava on ylittänyt Länsiväylän Westendin ja Suvikummun välillä, kertoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon kaupungilta.

Sen sijaan esimerkiksi remontin kourissa olevaa Kehä I:tä Laajalahdessa seurattujen liito-oravien ei ole havaittu ylittäneen.

Suur-Tapiolan liito-oravaseuranta on osa Metsähallituksen koordinoimaa isompaa hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa liito-oravan suojelua huomioimalla sen säilymiselle tärkeät elinympäristöverkostot.

Seuratut liito-oravat ovat liikkuneet yllättävän vähän.

Suojeltu liito-orava kohtaa erilaisia uhkia myös Espoossa.

– Suur-Tapiolassa liito-oravia uhkaa se, että liito-oraville ei ole tarjolla paljoakaan kolopuita, joissa levähtää päivällä ja/tai pesiä, Lundgren kertoo.

Liito-oravat voivat pesiä myös linnunpöntöissä, tavallisten oravien risupesissä ja jopa taloissa. Paras pesäpaikka olisi kuitenkin puunkolo.

– Jotta puussa olisi kolo, on puun oltava järeämpi ja vanhempi puu. Viher- ja virkistysalueille on haastavaa jättää vanhoja isoja puita, koska niistä voi helposti tulla vaarallisia puita ulkoilijoille ja kaupunkilaisille, Lundgren sanoo.

Pesäpaikkapulan lisäksi liito-oravaa uhkaa Espoossa tiivis rakentaminen.

– Kulkuyhteydet elinympäristöjen välillä voivat jatketa, ja jos liito-orava kanta kasvaa vielä paljon, niin kaikille liito-oraville ei riitä hyvää elinympäristöä eikä kaupunkiin voi tehdä lisää metsää, enemmänkin metsäiset alueet vähenevät kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Liito-oravien määrää Espoossa on arvioitu selvitystä varten vuosina 2014–2015. Selvityksen mukaan niitä voisi olla Espoossa kaikkiaan noin 800 aikuista yksilöä.

Liito-oravien kulkua ja elinympäristöjä voidaan turvata eri keinoin, vaikka kaupunkiin rakennettaisiinkin uusia taloja ja liikenneyhteyksiä.

Ensiksikin liito-oravia varten voidaan jättää metsäisiä käytäviä. Toiseksi esimerkiksi leveitä liikenneväyliä rakennettaessa liito-oraville tehdään kapeampia kohtia, joista ne pääsevät liitämään työmaan yli.

– Ensisijaisesti pyritään säästämään olemassa olevat kulkuyhteydet eli puut. Vasta toissijainen vaihtoehto on rakentaa kulkuyhteys esimerkiksi hyppytolpilla, Lundgren tiivistää.

Suur-Tapiolan liito-oravaseurantaa varten pannoitettujen kymmenen liito-oravan tiet ovat sittemmin olleet kirjavat: liito-oravista kaksi on löydetty kuolleina ja yhden panta on löytynyt maasta. Yhtä liito-oravaa puolestaan ei ole löydetty sen jälkeen kun panta laitettiin sille.

Lundgrenin mukaan tilanne ei ole yllättävä, sillä liito-oravat ovat lyhytikäisiä. Lisäksi esimerkiksi kissat, pöllöt ja haukat saalistavat niitä myös kaupungissa.

Suur-Tapiolan liito-oravaseurannan on tarkoitus päättyä pian. Ennen sitä pitäisi vain tavoittaa ne loputkin radiopannoitetut liito-oravat.

– Liito-oravat pyydetään laittamalla loukku pesäpuun kolon suuaukon eteen. Jos seurattu liito-orava nukkuu rakennuksessa tai risupesässä, ei sitä pystytä pyydystämään loukulla. Tämä haaste hieman hidastaa pantojen poistoa, Lundgren kertoo.

Luonto ja eläimet

Espoon nimikkoeläin

Liito-orava on suurisilmäinen yöeläin ja suunnilleen tavallisen oravan kokoinen.

Se liitää puusta toiseen liitopoimujensa avulla.

Liito-orava on Espoon nimikkoeläin.

Liito-oravia esiintyy Espoossa aina pohjoisosien laajoista metsäalueista tiiviisti rakennettuun Etelä-Espooseen.

Luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi Suomessa.

Liito-orava on suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella.

Lähteet: Suomen luonnonsuojeluliitto, Espoon kaupungin verkkosivut ja Punainen kirja 2019

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut