Töihin enemmän yli kuntarajan – Espoon kaupunginjohtaja: "Samalla kun yritystyöpaikat ovat lisääntyneet, meidän kunnallisveron tuotot eivät ole"

Liikenne: Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää todennäköisenä työmatkaliikenteen lisääntymistä Helsingistä Espooseen.

HSL:n tilastot kertovat, että vyöhykeuudistus lisäsi joukkoliikenteellä liikkumista yli kuntarajojen. Arkisto/Päivi Tuovinen

Anniina Virtanen

Helsinkiläisten työssäkäyntialueen arvioidaan laajentuneen länsimetron ja vyöhykeuudistusten myötä Espoon puolelle. Länsimetro otettiin käyttöön kolme vuotta sitten. Kuntarajojen ylittäminen muuttui edullisemmaksi viime vuoden keväänä.

Helsingin seudun liikenteen HSL:n tilastoista selviää, että vyöhykeuudistus lisäsi joukkoliikenteellä liikkumista yli kuntarajojen.

– Uudistuksen seurauksena liikkuminen metrolla Espoon ja Helsingin välillä vilkastui selvästi, HSL:n ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori kertoo.

Esimerkiksi Hanasaaressa olevan laskentapisteen tulokset osoittavat, että henkilö- ja pakettiautoliikenteen vähentyneen erityisesti länsimetron käynnistyttyä marraskuussa 2017. Liikennemäärät ovat siitä kaksi vuotta eteenpäin laskeneet.

– Vyöhykeuudistuksella ei ollut sinne heti vaikutuksia, mutta kuitenkin tapahtui voimakas lisäys Itä-Espoon joukkoliikenteen matkustajamäärissä, esimerkiksi Espoon metroasemilla oli heti noin kymmenen prosenttia enemmän käyttöä, Vihervuori toteaa.

Ajantasaista selvitystä länsimetron vaikutuksesta työmatkaliikenteeseen kuntarajojen yli ei kuitenkaan HSL:llä ole.

Länsimetron myötä työpaikat Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -akselilla ovat lisääntyneet. Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoava Accountor sijoitti toimistonsa Keilaniemeen, helppo kulku toimistolle oli tärkeä kriteeri paikkaa valitsessa.

Accountorilta kerrotaan, että talous- ja hr-palvelun yksikössä tornissa työskentelee 300 henkeä, joista noin puolet on helsinkiläisiä ja noin 30 prosenttia Espoosta.

Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan yritystyöpaikat länsimetron varrella ovat selvästi kasvaneet.

– Samalla kun yritystyöpaikat ovat lisääntyneet, meidän kunnallisveron tuotot eivät ole. Matemaattisesti niiden pitäisi kulkea käsi kädessä, Mäkelä toteaa.

Siksi hän pitää todennäköisenä työmatkaliikenteen lisääntymistä Helsingistä Espooseen. Asiaan voivat vaikuttaa myös lisääntyneet etätyöt.

HSY:n vuoden 2015 työssäkäyntitilastojen mukaan 23 300 matkusti Helsingin seudulta Espooseen, kun vuonna 2017 luku oli 25 000. Toisaalta vuoden 2012 työssäkäyntitilastojen mukaan Espooseen pendelöi 25 300 helsinkiläistä.

Tätä vuotta koskevat tilastotiedot HSY saa todennäköisesti vasta kolmen vuoden päästä.

Tarkkoja ja ajantasaisia lukuja pendelöinnistä eli asuin- ja työssäkäyntipaikkakunnan välisestä työmatkaliikenteestä tai länsimetron vaikutuksista onkin haastavaa saada.

Helsingin kaupunginkanslialla on pari tietolähdettä, mutta haasteena on, etteivät ne kuvaa ilmiötä täsmällisesti. Aineistosta riippuen tilastot tulevat viiveellä tai tiedot perustuvat hyvin pieneen kyselyotokseen.

Jukka Mäkelä pitää ongelmallisena, että ajantasaista tilastotietoa ei ole saatavilla.

 – Se on suorastaan raivostuttavaa. Meidän pitäisi ikään kuin olla tietoyhteiskunta ja tehdä data-analyysia, mutta kuitenkaan tällaisista oleellisista asioista ei ole dataa saatavilla. Siihen on saatava parannus, jotta voisimme kehittää kaupunkia, Mäkelä toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.