Espoossa raivataan näkyvyyttä ja kunnossapitoa haittaavia puita teiden varsilta –– "Teemme niin paljon kuin muilta töiltä ehdimme"

Moottorisaha pärisee. Puuta kaatuu. Sahurit Tuija Niemi ja Teuvo Tanskanen ovat töissä.

Järeämpää kaadettavaa varten Hans Sandberg ottaa homman haltuunsa traktorikaivurillaan. Sillä hän ottaa puun rungosta kiinni, katkaisee sen ja nostaa rungon ylös maasta.

Kuorma-autoa ajava Timo Hukka saa pian lavallisen kuskattavaa haketettavaksi.

Suvinuotanpolulla poikkeaa myös aluetyönjohtaja Mika Hämäläinen.

Tämä porukka kuuluu kaupunkitekniikan keskuksen katukunnossapidon työntekijöihin. Tähän aikaan vuodesta he käyvät liikennettä ja näkyväisyyttä haittaavan puuston ja muun kasvillisuuden kimppuun. Se on osa peruskunnossapitoa.

– Teemme tätä niin paljon kuin muilta töiltämme ehdimme syksyllä ennen talven tuloa. Keväällä tämä sama porukka muun muassa poistaa hiekoituksia ja pesee katuja, Hämäläinen kertoo.

Istuttakaa puut ja pensaat omalle pihalle eikä kaupungin puolelle.

Sahuri Niemi muistuttaa, että tontin omistajien vastuulla on pitää huoli siitä, ettei rajan yli kasva puita tai muuta kasvillisuutta. Istutuksia tehtäessä pitää miettiä, että pensaat ja puut mahtuvat kasvaessaankin tontin puolelle.

– Kadun puolelle kasvavina ne haittaavat katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa. Pelastuslaitoksen ja muidenkin isojen autojen on päästävä ajamaan kaduilla vaivatta, Niemi selvittää.

Puita ja pensaita poistetaan myös sen vuoksi, että ne peittävät näkyvyyttä. Varsinkin risteyksissä poistoja on tehtävä turvallisuus edellä.

Mitä suurempi nopeusrajoitus tiellä on, sitä laajemmalta alueelta pitää poistaa näkyvyyttä estävä kasvillisuus.

– Erityisesti koulujen lähistöt pyritään pitämään sellaisina, että näkymäesteitä ei ole. Näkymät on saatava avariksi, Hämäläinen jatkaa.

Liikennemerkkien ja kylttien ympäriltä poistetaan niiden näkyvyyttä estävää kasvillisuutta. Valaisinten ympäriltä pistetään puita mataliksi, jotta valo pääsee leviämään mahdollisimman laajalle.

– Espoolaiset ottavat asiakaspalveluumme yhteyttä ja kertovat paikoista, joissa meidän pitäisi käyvä hommissa. Valitettavasti ehdimme tehdä vain kiireellisimmät kohteen, aluetyönjohtaja toteaa.

Hänen ja koko muun työporukan toive on, että espoolaiset istuttavat puut ja pensaat omalle pihalleen eikä kaupungin puolelle.

Jos ne kasvavat ja levittäytyvät tontin rajan yli, omistajan tulee pitää huoli niiden poistamisesta. Sama koskee sekä kevyen liikenteen väylää että autojen käyttämää ajorataa metritolkulla ylöspäin.

Ajoradalla pitää olla vapaata tilaa 4,6 metriä ja kevyen liikenteen väylällä 3,2 metriä ylöspäin.

– Jos omistaja ei itse halua tai kykene tekemään sitä, on hänen hommattava yksityinen urakoitsija, Hämäläinen neuvoo.

Yksi riesa ovat voimakkaasti leviävät kasvit kuten pajuangervo ja jättitatar. Lupiinikin on kova leviämään.

– Vaikka niitä kuinka leikataan, ne eivät tuhoudu millään. Ne pitäisi kaivaa maasta ylös, Niemi tietää ja sanoo puiden olevan heille helpompi kohteita kuin monet pensaat.

Kaikki eivät ilahdu, kun kunnossapitoporukka tulee kotikadulle. Monta kertaa asukkaat tulevat paikalle katselemaan ja kyselemään, mitä alueella oikein tapahtuu.

– Kun me saavumme paikalle, saattaa joku olla vähän nyreissään ja ihmetellä, mitä ja miksi me kaadamme puita. Kun heille selvittää asian, yleensä heidän suhtautumisensa muuttuu, metsuri Tanskanen sanoo.

Moni ei ajattele esimerkiksi sitä, että kadun ja oman tontin väliin pitäisi talvella mahtua tieltä aurattu lumi.

– Olen kuusi vuotta tehnyt tätä. Monet kyselevät, että koska tulemme taas seuraavan kerran, metsuri Niemi jatkaa tuohon espoolaisten yhteistyökykyisyyttä kiitellen.

Heidän työhönsä kuuluu myös vaarallisten puiden kaataminen katukunnossapidon alueelta.