Espoon Gumböleen valmistui kalatie: alkuperäinen taimenkanta pääsee nyt ohittamaan Myllykosken

Reitti: Kalat pääsevät ohittamaan Myllykosken padon kalatietä pitkin.

Kalatien uomasta on tehty niin loiva, että kalat pääsevät nousemaan sitä ylävirtaan. Sirpa Repo
Sirpa Repo

Sirpa Repo

Meritaimenten ja muiden vaelluskalojen reitiltä Mankinjokea ja Gumbölenjokea pitkin kohti Nuuksion Pitkäjärveä on nyt poistettu yksi este. Gumbölen kalatie virtaa ohi Myllykosken padon.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura muistuttaa, että pato oli kaloille ylitsepääsemätön este.

– Gumbölenjoessa on yksi maamme 12 jäljellä olevasta alkuperäisestä meritaimenkannasta. Ennen lähes jokaisessa joessa oli oma kantansa. Ihmisten toimenpiteiden vuoksi kannat ovat vähentyneet. Nykyään meritaimen on erittäin uhanalainen, Saura kertoo.

Luonnonvarakeskus tekee Gumbölenjoella sähkökalastusta. Kala saadaan taintumaan hetkeksi, jolloin se mitataan ja punnitaan. Kun tiedot on merkitty ylös, kala päästetään takaisin veteen vahingoittumattomana.

– Tutkimme aina samat koealat, jotta voimme verrata eri vuosien tuloksia. Meritaimenten poikastiheydet ovat olleet kasvussa, mutta tilanne ei silti ole erityisen hyvä. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, tutkija toteaa.

Jos yhdellä aarilla eli 100 neliömetrin koealalla on sata poikasta, on se Sauran mukaan hyvä lukema. Gumbölenjoessa on parhaimmillaan saatu koealalta 20 poikasta.

Padot on saatava pois, jotta kalat voivat nousta.

– Mitä enemmän saadaan luotua nousuyhteyksiä kohti Nuuksiota, sitä parempi.

Joessa syntyneet poikaset saattavat lähteä merelle jo toisena kesänä. Kasvettuaan siellä ne palaavat kutemaan kotijoelleen.

Uudenmaan ely-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari muistuttaa, etteivät kalat ole ainoita, jotka hyötyvät uudesta kalatiestä.

– Tämä tuo eliöstöön monipuolisuutta. Mitä monipuolisempia elinympäristöjä teemme, sen parempi kaikille, Aulaskari vakuuttaa.

Koskessa virtaa yhä vesi jatkossakin. Vain osa joen vedestä virtaa 200 metrin pituista kalatietä pitkin.

– Keskimäärin noin puolet vedestä virtaa kalatietä. Kalatien pituuteen vaikuttaa se, että sen tulee olla kaloille riittävän loiva. Korkeuseroa kalatiessä on reilut viitisen metriä, Aulaskari tietää.

Hän kuvailee kalatietä luonnonmukaiseksi. Kalatiessä ei ole pelkkiä puhtaita kiviä. Aulaskari istutti sinne vesisammalta, joka on kova leviämään.

– Vesikasvillisuus on tärkeä osa kalatietä. Sen seassa elää vesihyönteisiä, jotka syövät planktonia. Kalat puolestaan syövät näitä hyönteisiä.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ja kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska ovat Sauran ja Aulaskarin kanssa samoilla linjoilla jatkosta.

– Tulevaisuudessa vaelluskalojen matkan on tavoitteena jatkua kohti Nuuksion Pitkäjärveä. Padot on saatava pois, Isotalo ja Tanska korostavat.

Tanska jatkaa, että kalatiet tehdään, kun luvat ja rahat saadaan. Hänen mukaansa kustannukset ovat maltilliset. Gumbölen kalatien kustannusarvio oli 300 000 euroa ja siinä pysyttiin. Kaupunki maksoi summasta 240 000 euroa ja sai 60 000 euroa avustuksia.

Tanska arvioi, että Dämmanin tekojärven säännöstelypadon ohittavan kalatien kustannus on jonkin verran isompi. Nuuksion Pitkäjärvellä on vain pohjapato, joten siellä töitä ja kustannuksia tulisi vähemmän.

– Tämä kalatie on espoolaisille uusi lähikohde, Isotalo vinkkaa.

Tutkija Saura muistuttaa, ettei sinne pidä lähteä kalastusvehkeiden kanssa. Kalastus on siellä kielletty.

Kalojen reitin avaaminen Nuuksion Pitkäjärvelle asti vie aikaa useamman vuoden. Jo vesilain mukaisen luvan saaminen kestää vuodesta puoleentoista. Urakkavalmistelu vie noin vuoden.

– Työt kannattaa aloittaa sulan maan aikaan. Loogista olisi aloittaa Dämmanista, Aulaskari pohtii.

Lue myös:

Espoo rakentaa kalatien Gumbölen historialliseen koskimiljööseen, työt alkoivat puiden kaadolla

Kalatie avaa uhanalaiselle taimenelle reitin kohti Nuuksion vesiä, kenties ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin – "Valtavan hieno juttu"

Vaelluskalat

Gumbölen kalatie

Kiertää Myllykosken padon, joka estänyt vaelluskalojen nousun.

Mittaa 200 metriä, jonka aikana korkeuseroa runsaat viisi metriä.

Varsinainen uoma leveimmillään vajaat kaksi metriä.

Noin puolet Gumbölenjoen vedestä virtaa tätä kautta.

Rahoittamiseen ja suunnitteluun ovat osallistuneet Espoon kaupunki, Uudenmaan ely-keskus ja Espoon Rotaryklubi.

Maksoi 300 000 euroa, josta Espoon kaupungin osuus 240 000 euroa.

Luonnonvarakeskus vastaa joen kalaston seurannasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut