Peurakolarit kasvussa Espoossa erityisesti Kehä III:n sisäpuolella: katso vaaranpaikat kartasta

Hirvieläinten ja moottoriajoneuvojen onnettomuudet ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina. Tänä vuonna erityisesti kolaroinnit valkohäntäpeuran kanssa ovat olleet kasvussa.

Espoon-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Fredrik Eklundh sanoo, että pitkällä aikavälillä katsottaessa hirvikolarit ovat jopa laskussa.

Kolaroinnit valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa ovat Eklundhin mukaan vaihdelleet selvästi. Pitkällä aikavälillä niiden määrä on kuitenkin kasvanut selvästi.

Eklundh sanoo, että asiaan voi olla monta syytä.

– Kannat ovat kasvaneet, niiden liikehdintä on muuttunut lumi- ja ravintotilanteen vaihtelun mukaan

– Varmaa on se, että nämä eläimet ovat urbanisoituneet. Ne ovat tottuneet ihmisiin ja asettuvat yhä lähemmäs ihmisten asuntoja. Tänä vuonna erityisesti kauriit, mutta myös peurat, ovat tulleet pihoihin, Eklundh tietää.

Irti päästetty koira saattaa pistää peura- tai kaurislauman liikkeelle.

Siellä missä ihmiset asuvat, on vilkasliikenteisiä teitä, joita eläinten tulee ylittää.

– Peurojen ja kauriiden määrä on selvästi lisääntynyt Kehä III:n sisäpuolella. Pahaa tarkoittamatta ja tietämättömyyttään koiraihmiset päästävät koiransa vapaaksi, vaikkei se ole sallittua ilman maanomistajan lupaa. Koira saattaa pistää peura- tai kaurislauman liikkeelle suoraan auton alle, toiminnanjohtaja varoittelee.

Vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Espoossa on kirjattu viisi hirvikolaria. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kanssa niitä on Eklundhin tietojen mukaan yhteensä jo 169.

Hirvieläinonnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet Turunväylän Histan suoralla pitkällä aikavälillä. Espoon kaupunkitekniikan keskuksen tutkija Tuomo Saarinen kertoo, että tämän ovat saanet aikaan sinne saadut riista-aidat.

– Pienten hirvieläinten onnettomuudet ”keskittyvät” Kehä III:lle ja aivan keskelle Espoota Turunväylän ja Kehä II:n liittymän alueelle. Niitä on myös Finnoontien varressa Söderskoginpellon maisemissa. Länsiväylän länsipäässä eläimet liikkuvat väylän poikki merenrantaan ja sieltä pois, Saarinen kertaa.

Vihdintiellä Lahnuksentien luoteispuolellakin on useita eläinonnettomuuksia varoitusmerkeistä huolimatta.

Talviruokinnalla pyritään riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan mukaan siihen, että eläimet pysyisivät omilla seuduillaan eivätkä lähtisi liikkeelle teiden yli etsimään ravintoa.

– Toinen syy on se, että talviruokinnalla eläimet houkutellaan paikkoihin missä metsästäminen voidaan toteuttaa turvallisesti. Näitä maita on vuokrattu metsästystä varten yksityisiltä, yhteisöiltä ja kaupungilta. Metsästykseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, Eklundh selventää.

Hän sanoo, että kaatolupien määrästä kannan karsinta ei ole kiinni. Hirven ja valkohäntäpeuran kaatoon tarvitaan lupa, mutta metsäkauriiseen ei. Kaatolupa kattaa aina etukäteen määritellyn alueen.

Espoossa asuu noin 3 400 aktiivista metsästäjää. Heistä vain hyvin pieni osa metsästää Espoossa. Eklundh arvioi heitä olevan korkeintaan 300.

– Ilman metsästystä ongelmat räjähtäisivät käsiin. Kanta kasvaisi ja kolareita olisi yhä enemmän. Ihmiset loukkaantuisivat ja ihmishenget olisivat vaarassa, taloudelliset vahingot suurenisivat, Eklundh luettelee.

Viime metsästyskaudella Espoossa ja Kauniaisissa kaadettiin yhteensä 188 valkohäntäpeuraa, 198 metsäkaurista ja 19 hirveä.

Eklundh muistuttaa, että hirvieläinonnettomuuden sattuessa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112 ja kertoa tarkka tapahtumapaikka. Sitä kautta poliisi saa tiedon asiasta. Tarvittaessa riistanhoitoyhdistys saa virka-apupyynnön ja vapaaehtoiset lähtevät paikalle jäljestämään ja tarvittaessa lopettavat loukkaantuneen eläimen.

Tutkija Saarinen tietää omasta kokemuksestaan, että varoitusmerkit on syytä ottaa vakavasti. Hän muistuttaa, että ajonopeus on jokaisen oma valinta.

– Kun näen varoituskyltin, lasken ajonopeutta suurimmasta sallitusta sen mukaan, mikä on näkyvyys. Jos perässä on jonoa, ajan bussipysäkille laskien kiirehtijät ohitseni.