Träskändan kartanon viivästynyt julkisivuremontti alkamassa ensi keväänä, käyttöä arvorakennukselle ei ole löytynyt

Kulttuuriperintö: Träskändan kartanon julkisivua on määrä ryhtyä korjaamaan keväällä. Käyttäjää peruskorjausta vaativalle kartanolle ei ole vielä löytynyt.

Träskändan kartano on Espoon merkittävimpiä arvorakennuksia. Rakennuksen julkisivussa on monin paikoin vaurioita. Arkisto/Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Träskändan kartanon julkisivuremontin on määrä alkaa ensi keväänä. Järvenperässä sijaitsevan suojellun kartanorakennuksen julkisivua oli määrä aloittaa korjaamaan jo kesällä 2019. Remontti ei kuitenkaan toteutunut tuolloin eikä myöskään kesällä 2020.

– Kartanon julkisivukorjauksen suunnittelu on ollut haastavaa kohteen suojelustatuksen vuoksi ja on vienyt enemmän aikaa kuin alussa arvioitiin, selvittää Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen johtaja Maija Lehtinen.

Julkisivuremontti saadaan Lehtisen mukaan kuitenkin käyntiin ensi vuonna. Tilapalvelut on laatinut alustavan rakennuslupamateriaalin korjauksesta ja esittänyt sen kaupunginmuseolle.

– Tavoitteena on saada rakennuslupa ennen joulua. Keväällä 2021 on tarkoitus kilpailuttaa ja aloittaa korjaustyöt, Lehtinen sanoo.

Korjaukset pitävät Lehtisen mukaan sisällään myös ilmanvaihdon parantamista uusilla tuloilma-aukoilla sekä uusittavien ikkunoiden avattavilla osilla. Lisäksi esteettömyyttä parannetaan luiskalla. Myös osia seinärakenteesta joudutaan vahvistamaan.

Kartanon kohtaloa on pyöritelty Espoossa vuosia. Kaupungin omistama, vuosina 1920–1921 valmistunut rakennus on ollut tyhjillään pitkään ja vaatisi täydellisen peruskorjauksen myös sisätilojen osalta.

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo sanoo, että kartanolle haetaan edelleen käyttäjää, joka pystyisi hyödyntämään tilaa kuntalaiskäytön ja suojelumääräykset huomioiden.

Kaupungin ajatus on, että vuokralainen vastaisi peruskorjauksesta tarpeidensa mukaiseksi ja kaupunki huomioisi tämän vuokrassa.

Vuokralaisen tulisi myös sitoutua pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen ja pitämään yllä rakennuksen kuntoa. Näiden lisäksi toimijan pitäisi vielä kehittää rakennukseen kannattavaa liiketoimintaa.

Toistaiseksi halukkaita ei ole löytynyt. Peruskorjauksen ja ylläpidon kustannukset sulkevat käytännössä pois monia toimijoita, kuten yhdistyksiä.

– Nämä eivät ole helppoja rasteja. Samat haasteet ovat kaikilla pääkaupunkiseudun vanhoilla kartanoilla, Isotalo huomauttaa.

Isotalon mukaan kartanon käytön tulisi olla kestävää myös kaupungin talouden kannalta.

– Tilanne, jossa kaupunki tukee esimerkiksi yhdistystä, joka sitten vuokraa osan tiloista kaupungilta, ei pelasta kaupungin taloutta. Se ei myöskään pelasta kiinteistöä pitkällä tähtäimellä. Suojeltu kiinteistö pysyy parhaiten kunnossa, jos vuokralaisella on intressi huolehtia siitä oman toimintansa mahdollistamiseksi, Isotalo toteaa.

Träskändan kartano

Arvorakennus tyhjillään

Träskändan kartanolle on etsitty käyttäjiä vuosia. Vuonna 2015 vuokralaista etsittiin kilpailutuksella, joka kuitenkin keskeytettiin.

Vuosina 2017–2018 Espoon kaupunki oli yhteydessä kuuteen hotelliyritykseen, joista mikään ei ollut kiinnostunut rakennuksesta.

Kartanon saamisesta kuntalaiskäyttöön tehtiin vuonna 2018 kuntalaisaloite. Aloitetta viime syksynä käsitellyt kaupunginvaltuusto kirjasi toiveekseen, että käyttöä suunnitellaan niin, että kartano ja pihapiiri pysyvät kuntalaisille avoimina.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut