Liikuntajohtaja Martti Merra suree lasten harrastusten kallistumista: "Espoon liikuntaseuraharrastaminen Suomen kalleinta"

Espoon liikuntajohtaja Martti Merra on suuresti huolissaan liikunnan harrastamisen hinnasta Espoossa. Hän uumoilee, että kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole sen vuoksi mahdollisuuksia aloittaa ja jatkaa harrastustaan. Tilanne uhkaa hänen mukaansa pahentua.

Espoon urheiluseurojen edunvalvontaryhmän puheenjohtaja Olli-Pekka Lintula jakaa Merran huolen.

– Espoossa seurat ovat rakentaneet, vuokranneet ja remontoineet tiloja todelliseen tarpeeseen. Ongelma tulee siitä, että investointi- ja käyttökulut nousevat kohtuuttoman suuriksi, Lintula tietää.

Vanhempien kukkarot eivät kestä mitä tahansa.

– Harrastaminen ei ole enää tasapuolisesti mahdollista. Haluaako valtuusto tukea seuratoimintaa ja harrastamista? Espoossa ei voi olla tavoitteena, että vain osalla on varaa harrastaa, Merra vetoaa päättäjiin.

– Toivottavasti valtuustoryhmät näkevät lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien ylläpitämisen ja kehittämisen arvokkaana asiana, Lintula sanoo.

Liikuntajohtaja pitää sinällään hyvänä Espoossa valittua toimintamallia, jossa kaupunki takaa urheilutiloja rakentavien seurojen lainoja. Kumppanuusmallin avulla on Merran mukaan saatu tiloja nopeammin ja yleensä halvemmalla kuin kaupungin itse rakennuttamina.

– Vain uimahallit ja koulujen yhteydessä olevat liikuntasalit ja kentät sekä urheilupuistot ovat jääneet kaupungin harteille.

Esimerkiksi jääurheilussa Espoon Jääurheilun Tuki rakennuttaa Matinkylään jääurheilukeskusta.

– Kun se valmistuu ensi kesänä, näiden yksityisten hankkeiden kokonaisarvo remontoidut vuokratilat mukaan lukien on jo lähes 100 miljoonaa euroa.

Merra toteaa, että kaupungin omat tilat ovat yhä käyttäjilleen edullisia. Kaikkiaan kaupunki kerää niistä vuodessa seuroilta noin miljoona euroa.

Omissa tiloissa vuotuiset maksut nousevat seuroille noin seitsemään miljoonaan euroon.

– Tämä tekee Espoon urheiluseuraharrastamisen Suomen kalleimmaksi, Merra laskeskelee.

Liikuntajohtaja näkee kumppanuusmallissa ison ongelman. Harrastajien vanhemmat joutuvat maksajiksi.

– Jääurheilukeskuksen valmistuttua sen käyttömaksut ovat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kolmessa seurassa on yhteensä noin 4 500 harrastajaa. Se tarkoittaa noin 4 000 perhettä, joiden maksut nousevat.

Jos valtuusto ei myönnä lisää rahaa vuokra-avustuksiin, vaikka seuroilla on yhä enemmän käyttötunteja, vaikuttaa se kaikkien seurojen saamaan tukeen. Vuokra-avustus on viime ajat ollut noin 30 prosenttia maksetuista tilavuokrista.

Olli-Pekka Lintula arvioi, että vuokra-avustus laskee noin 20 prosentin tienoille jääurheilukeskuksen valmistuttua, jos avustuspotti ei kasva. Hän havainnollistaa tämän vastaavan heillä Espoon Telinetaitureissa yhden valmentajan vuosipalkkaa.

– Koko kaupungin budjetissa ei puhuta suurista summista, Lintula huomauttaa.

Merra haluaa herättää keskustelua. Nyt olisi aika pysähtyä miettimään, mihin kehitys voi johtaa. Hän kokee, että nyt ollaan kuilun partaalla.

Jos harrastajamäärät tippuvat korkeiden maksujen vuoksi, nousevat yhä mukana olevien maksut.

– Harrastamisen hinta uhkaa nousta sietämättömäksi ainakin lajeissa, joissa liikuntapaikkarakentamisen toteutuksen vastuu on siirretty harrastajille itselleen, Merra sanoo.

– Jos asiaa ei osata hoitaa, kaikki kärsivät: harrastajat, seurat, liikunta ja urheilu. Lopulta kärsii myös kaupunki. Pahimmassa tapauksessa tilat siirtyisivät sen omistukseen ja tämä tulisi paljon nykykäytäntöä kalliimmaksi, Merra muistuttaa.

Edunvalvontaryhmän puheenjohtaja on huolissaan myös perheiden hyvinvoinnista. Mitä siitä seuraa, jos lapset ja nuoret joutuvat lopettamaan harrastuksensa kustannusten nousun vuoksi.