Lämmitys: Fortumin ja Vaisalan yhteistyössä erittäin paikallisilla sääennusteilla optimoidaan kaukolämmön jakelua.
Kun lähtee vaikkapa Nuuksiosta asioille Tapiolaan, voi matkan varrella huomata maisemien lisäksi myös sään muuttuvan. Kehä III:n tuntumassa voi sataa lunta, mutta matkalla kohti rannikkoa lumi vähenee ja sade muuttuu tihkuiseksi.
Isoimmillaan erot ovat keväällä, jolloin meren vieressä voi olla useita asteita viileämpää kuin sisämaassa.
– Esimerkiksi Leppävaarassa, joka on lahden pohjukassa ja asutuksen keskellä vähän kuin kattilan pohjassa, voi olla 15 astetta lämmintä, vaikka rannikolla on samaan aikaan viisi astetta, havainnollistaa Vaisala Digitalin Euroopan tiedejohtaja Samu Karanko.
Vaikka keskimääräiset lämpötilaerot Espoon sisällä ovat pieniä, yksittäisissä paikoissa ja tiettyinä hetkinä erot voivat olla jopa useita asteita.
Suurin eroihin ja Espoon säähän ylipäätään vaikuttava tekijä on meri. Toinen iso tekijä on tuuli.
– Jos on avointa vettä, ilma veden päällä on saman lämpöistä kuin vesi. Syksyllä ja vielä talvella vesi on kesän jälkeen lämmintä. Keväällä vesi taas on vielä kylmää, kun sisämaassa on jo lämpimämpää. Tuuli voi siirtää ilmaa veden päältä sisämaahan, Karanko selvittää.
Ilmasto kiittää, kun emme lämmitä turhaan.
Näitä sääeroja on nyt tarkoitus hyödyntää kaukolämmön jakelussa. Vaisalan ja Fortumin yhteistyönä Espooseen on asennettu Vaisalan valmistamia sääasemia, jotka mittaavat ja ennustavat paikallista lyhyen ajan säätä.
Sääasemat sijaitsevat Fortumin voimalaitosten tai lämpökeskusten tonteilla Juvanmalmilla, Kaupunginkalliossa, Vermossa, Suomenojalla, Kivenlahdessa ja Kirkkonummella.
Vaisala tekee sääasemien avulla hyperlokaaleja eli erittäin paikallisia sääennusteita, joiden avulla Fortum pystyy optimoimaan kaukolämmön jakelua Espoossa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun talvella korkeapaineen aikana Juvanmalmilla voi olla useita asteita kylmempää kuin rannikolla, tarvitaan siellä myös enemmän lämpöä.
– Pystymme lämmittämään juuri oikean määrän vettä ja jakamaan sen oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti. Kokonaisenergiatehokkuus paranee ja ilmasto kiittää, kun emme lämmitä turhaan, sanoo kehitysjohtaja Viki Kaasinen Fortumilta.
Paikallisten sääennusteiden avulla saatava hyöty on Kaasisen mukaan merkittävä.
– Espoon alla kulkee noin 900 kilometriä kaukolämpöputkea, jolla toimitamme lämpöä noin 250 000 asukkaalle. Sää on suurin yksittäinen tekijä lämmönkysynnässä. Tarkempien sääennusteiden avulla pystymme paremmin arvioimaan paljonko ja milloin verkoin viimeisinkin asiakas lämpöä tarvitsee, Kaasinen selittää.
Hyperlokaalit sääennusteet ovat osa isompaa kokonaisuutta, jolla Fortum pyrkii muuttamaan kaukolämpönsä energiatehokkaaksi ja hiilineutraaliksi. Jotta tähän päästään, on Kaasisen mukaan sekä optimoitava kaukolämmön jakelua kysynnän mukaan että siirryttävä hiilineutraaleihin lämmönlähteisiin.
Vielä viime vuonna 75 prosenttia Espoon kaukolämpöverkossa kiertävästä vedestä lämmitettiin fossiilisilla polttoaineilla. Tänä vuonna osuus on noin 60 prosenttia.
Vuonna 2026 hiilineutraalin lämmöntuotannon osuus tulee Fortumin arvioiden mukaan olemaan jo 85 prosenttia.
Kun kivihiilestä luovutaan asteittain viimeistään vuonna 2025, tilalle tulee useita lämmönlähteitä biolämmöstä geotermiseen lämpöön ja datakeskusten sekä teollisten prosessien hukkalämpöön.
– Tällä hetkellä kaukolämpöä operoidaan vielä manuaalisesti ja lämpöä tuotetaan keskitetysti. Tulevaisuuden järjestelmä on paljon kompleksisempi. Sitä ohjaamaan tarvitaan tekoälyä, joka puolestaan käyttää hyväkseen myös hyperlokaaleja sääennusteita, Kaasinen kertoo.
Vaisalan asiantuntijoiden avulla kaukolämpöverkon alue on nyt jaettu seitsemään erilaiseen mikroilmastoon, joilla kullakin on oma sääasemansa. Kun dataa opitaan käyttämään paremmin hyödyksi, tekoäly tulee Kaasisen mukaan optimoimaan kaukolämpöverkkoa jopa 27 eri naapurustossa.
Vaisalan Samu Karangon mukaan Espoon tiheällä ja korkealaatuisella sääasemaverkolla on globaaliakin merkitystä.
– On kansainvälisestikin poikkeuksellista, että yhden kaupungin sisällä on näin monta luotettavaa sääasemaa, joista saadaan tarkkaa dataa. Maailmalla isoissakin kaupungeissa saattaa olla vain yksi luotettava sääasema, joka ennustaa kaukolämmön tarvetta, ja sekin kaukana asutuksesta, Karanko sanoo.