Isot kaupungit vaativat puolueetonta arviota soten vaikutuksista – Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä: "Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole oikea taho sitä arvioimaan"

Talous: Suurten kaupunkien johtajat ovat huolissaan siitä, että sote-uudistus heikentäisi kaupunkien kykyä investoida.

Isot kaupungit ovat huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista niiden talouteen. Johanna Erjonsalo

Sirkku Aalto

Suomen suurimpien kaupunkien johtajat vaativat, että hallitus teettää puolueettoman arvioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista kuntien ja kaupunkien talouteen sekä investointikykyyn.

– On olemassa suuri riski sille, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan kuntien ja kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen, todetaan Suomen 21 suurimman kaupungin johtajista koostuvan C21-verkoston kannanotossa.

Kaupungit ovat kannanoton mukaan valmiita yhteistyöhön arvioinnin toteuttamisessa. C21-verkostoon kuuluvan Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ei ota kantaa siihen, kenet hän haluaisi puolueettoman arvioinnin tekijäksi.

– En ota kantaa siihen, mutta olen varma, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole oikea taho sitä arvioimaan, Mäkelä kommentoi tiistaina.

Sote-uudistuksen rahoitusmalli ja sen vaikutukset ovat herättäneet huolta Espoossa. Espoon päättäjät valtuustoa myöten ovat pitäneet sote-uudistuksen vaikutuksia kestämättöminä kaupungin taloudelle.

Hallituksen lakiesityksiä tarkasteleva lainsäädännön arviointineuvosto katsoi sote-esitysluonnoksesta aiemmin marraskuussa antamassaan lausunnossa, että kuntien verotulojen pienentymisen mahdolliset vaikutukset kuntien investointeihin ja elinkeinopolitiikan edellytyksiin kaipaisivat tarkempaa syyniä.

Arviointineuvoston lausunnossa todetaan, että verotulojen pienenemisen lisäksi kuntien suhteellinen velkaantuminen kasvaa ja käyttötalous puolittuu, millä voi olla vaikutuksia kuntien varainhankintaan, investointeihin ja elinkeinopolitiikan edellytyksiin.

Jukka Mäkelä on tyytyväinen siihen, että lainsäädännön arviointineuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota Espootakin vaivanneisiin seikkoihin.

– Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, miten meidän pitäisi saada Suomi nousuun koronan jälkeen, niin se edellyttäisi erityisesti kasvukaupungeilta vetovastuuta. Jos tässä viedään edellytykset investoida tulevaan kasvuun, niin se on vakava tilanne koko kansantalouden kannalta, Mäkelä sanoo.

Mäkelä on aiemmin arvioinut, että soten nykyinen rahoitusmalli näkyisi toteutuessaan espoolaisten elämässä heikentyvinä palveluina.

– Länsi-Uudenmaan sote-maakunnan saama rahoitus leikkaa espoolaisen sote-palveluita merkittävästi. Ja sitten peruskaupungille jäävä rahoitus sekä taloudellinen toimintaympäristö johtavat siihen, että Espoon tarjoamia palveluita joudutaan merkittävästi sopeuttamaan, Mäkelä sanoi Länsiväylälle lokakuussa ja ennakoi muutosten osuvan etenkin sivistyspalveluihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut