Espoon piispa Kaisamari Hintikka haluaa säilyttää luonnon monimuotoisuuden: "Tuomiokirkon maisema on puolustamisen arvoinen"

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka haluaa vaikuttaa siihen, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Hänen mielestään kirkon tulee kantaa vastuuta myös tämänkaltaisista asioista.

– Ihminen on osa kaikkeutta eikä erillinen osa luontoa. Me olemme riippuvaisia elonkirjosta. Luonto ei ole resurssipankki. Meidän tulee olla vastuullinen osa luontoa ja kantaa vastuuta, jotta elonkirjo ei köyhdy, Kaisamari Hintikka linjaa.

Hän sanoo, että puhetta elinympäristön hauraudesta tulee pitää esillä nyt ja tulevaisuudessa.

Viime aikoina Hintikka on ottanut kantaa Jokisillan asemakaavaan. Alue sijaitsee vastapäätä Espoon tuomiokirkkoa. Kappelin hautausmaa ja Espoonjoen alue tuomiokirkon suuntaan ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Espoon kirkonmäen kulttuuriympäristöaluetta.

Hintikka kertoo, että häneen otetaan yhteyttä erilaisista epäkohdista. Sellainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö on kokenut tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti.

Jotkut yhteydenotot liittyvät rakennushankkeisiin ja luontoon liittyviin asioihin. Piispa arvioi tämän johtuvan siitä, että hän on pitänyt luontoasioita esillä yleisellä tasolla omissa puheissaan.

Tuomiokirkon maisema on puolustamisen arvoinen.

– Tuomiokirkon maisema on puolustamisen arvoinen. Sillä on historiallista arvoa. Kun kävelet Espoon keskuksesta Espoonjoen sillan yli tuomiokirkon puolelle, sukellat toiselle vuosisadalle. Se on aivan ainutlaatuinen paikka Espoossa.

Piispa näkee jokilaaksossa myös luontoarvoja. Hän kehuu lajien runsautta saukkoineen, kettuineen, peuroineen.

– Uhkana on menettää jotain ikuisiksi ajoiksi. Muutokset olisivat peruuttamattomia vain muutaman asunnon tähden.

– Uusista rakennuksista tulee olla vähintään 50 metriä joelle. Muuten vaarannetaan luonto ja maisema tärvääntyy.

Hintikka sanoo ymmärtävänsä, että asukasmäärän kasvaessa Espooseen on rakennettava lisää asuntoja. Hän kuitenkin näkee, että Espoossa riittää peltoa, johon voisi rakentaa.

– Eikö voida rakentaa alueille, jotka eivät ole niin ainutlaatuisia ja herkkiä, hän kyselee.

Piispa on siinä käsityksessä, että usean keskuksen Espoossa halutaan säilyttää luontoa. Sitä käsitystä valtuuston hyväksymä asemakaava ei vahvista.

Hintikka kertoo, ettei ota kantaa läheskään kaikkiin asioihin, joista hänen pyydetään sanovan jotain.

Hän linjaa, että kirkon ja hänen sen työntekijänä, on sanoin ja teoin toimittava niin, että tuetaan ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Nuorena partiolaisena hän tutustui muun muassa Nuuksion metsiin. Liekö tämäkin vaikuttanut siihen, hän on pitänyt esillä luomakuntavastuuta ja luontoarvoja.

Hän perää meiltä kaikilta vastuuta, jotta emme saisi aikaan peruuttamatonta vahinkoa.

– Kaikella arkisellakin toiminnallamme kuten kuluttamisella ja jätteiden lajittelulla on merkitystä, ikiaikaiseksi lajittelijaksi itseään nimittävä piispa havainnollistaa.

Hintikan mukaan koronan aiheuttama yllättävä tilanne on rikkonut sen illuusion, että me pystymme hallitsemaan luomakuntaa.

– Korona on osoittanut, että me olemme riippuvaisia elonkirjosta. Me elämme läheisessä vuorovaikutuksessa luonnon ja muiden lajien kanssa.

– Me ihmiset toimimme yli luonnon resurssien. Ajamme muita lajeja sukupuuttoon omalla toiminnallamme ja valinnoillamme.

Syksyn pimeydessä piispa muistuttaa, ettei joulua ole kuitenkaan peruttu korona- aikanakaan. Adventin ja joulun tilaisuuksia järjestetään seurakunnissa turvallisesti niin paljon kuin mahdollista.

Hintikka miettii jo millaista yhteiskuntaa rakennetaan koronan jälkeen.

Hän toivoo vahvasti, että erityisesti heitä tuettaisiin, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Heitä ovat esimeriksi vanhukset ja lapset, joilla ei ole kotona turvallista.

– Kaikkein haavoittuvimpia tulee tukea eniten.

Kaisamari Hintikka aloitti Espoon hiippakunnan piispana vuoden 2019 helmikuussa. Hän palasi Suomeen Genevestä, jossa työskenteli Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Hintikka on syntynyt vuonna 1967.

Hän on järjestyksessä kolmas Espoon piispa ja toinen naispuolinen piispa koko maassa.

Perheeseen kuuluvat puoliso, yksi lapsi ja koira.