Terveysasemat: Tilanne saattaa heikentyä entisestään, jos henkilöstöä joudutaan siirtämään koronatyöhön.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyä joutuu Espoossa jonottamaan nyt poikkeuksellisen pitkään. Esimerkiksi Tapiolan ja Ison Omenan terveysasemilla odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa on ollut syksyllä 90 päivää.
Hoitotakuun mukaan kiireettömään hoitoon tulisi päästä viimeistään kolmessa kuukaudessa.
Johtava ylilääkäri Eila Erola Espoon kaupungilta kertoo, että terveysasemien välistä jonotilannetta pyritään nyt tasaamaan antamalla aikoja yli asemarajojen, mikäli se sopii asiakkaalle.
Parhain tilanne oli lokakuussa Kalajärven terveysasemalla, jossa kiireettömään hoitoon pääsi 29 päivässä ja Kilon ja Leppävaaran terveysasemilla, joissa jonotusta tuli 53 päivää.
Erolan mukaan kiireetön asiakas saa tällä hetkellä lääkäriajan Espoossa keskimäärin 4–5 viikon päähän.
– Millään asemalla ei tarvitse odottaa kolmea kuukautta vastaanotolle pääsyä. Luomme uusia aikapohjia tällä hetkellä viiden viikon päähän.
Tavoitteena on, että vastaanottoaika löytyisi kaikilta asemilta kahdessa viikossa.
Koronaepidemian kiihtyminen leviämisvaiheeseen haastaa tilannetta kuitenkin entisestään.
– Hoitoon pääsy saattaa heikentyä nykyisestä, mikäli henkilöstösiirtoja koronatyöhön tarvitaan jatkossa vielä enemmän. Seuraamme tilanteen kehittymistä aktiivisesti.
Pitkien jonojen syynä on henkilöstövaje. Erola kertoo, että kiireettömiä aikoja pystytään nyt tuottamaan Espoossa noin kolmannes vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Terveysasemien lääkärinviroista on tällä hetkellä täyttämättä kahdeksan (7 prosenttia), ja henkilöstöä on myös jouduttu siirtämään perustyöstä koronan tartuntaketjujen katkaisuun.
Kaupungin ulkoistamalla terveysasemalla kiireettömän lääkärinajan saa kuitenkin vain muutaman päivän päähän. Jonotusajat Oma Lääkärisi Matinkylän lääkäreille ovat pysyneet heinäkuusta lähtien alle viikossa. Lokakuussa kiireettömän lääkärinajan sai siellä kolmessa päivässä.
Erolan mukaan asiaa selittää ulkoistetun terveysaseman hyvä henkilöstötilanne ja toimintakäytännöt, muun muassa digiklinikan käyttöönotto.
Erola kertoo, että asiakkaat ovat nyt liikkeellä, ja vastaanotoille uskalletaan hakeutua toisin kuin keväällä, jolloin moni asia jäi hoitamatta.
Koronaepidemian siirtämien vastaanottokäyntien aiheuttaman hoitovelan suuruutta on hänen mukaansa kuitenkin vaikea määritellä.
– Osa asioista on voinut hoitua muuten kuin terveys- aseman lääkärin vastaanotolla – vaiva on odotellessa helpottunut, reseptit on uusittu muuta kautta, laboratoriolähetteen on saanut puhelimessa, puhelinajalla on annettu hoito-ohjeet.
Jonoja pyritään purkamaan myös etävastaanotoilla.
– Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään asiakkaan kanssa ongelman vakavuus, kiireellisyys ja sopivin ratkaisutapa. Joskus apua voidaan antaa sujuvammin muilla tavoin kuin perinteisellä lääkärin vastaanotolla.