Koskelossa tapahtui keskiviikkona 2. joulukuuta kello 8.47 maanjäristys, jonka magnitudi oli 1,1.
Toinen, pienempi järistys havaittiin samassa paikassa 30. marraskuuta kello 17.56. Sen magnitudi oli 0,0.
Järistykset tapahtuivat varsin lähellä maan pintaa, alle kahden kilometrin syvyydessä, ja ne ovat todennäköisesti indusoituja eli ihmistoiminnan aiheuttamia.
– Lähellä järistyspaikkaa on lämpövoimalan poranreikä ja on mahdollista, että se on näiden järistysten takana, seismologian instituutin johtaja Timo Tiira kertoo.
Tiiran mukaan maaperässä voi olla pieni ruhje tai siirros, jota pitkin vesi alkaa kulkea ja aiheuttaa maaperän aktivoitumisen.
Keskiviikon järistys oli sen verran voimakas, että kansalaiset ovat sen havainneet ja kyselleet, mistä on kyse.
Seismologian instituutin edustajat veivät torstaina Koskeloon kymmenen seismometriä.
– Ne eivät välitä meille dataa, joten ne haetaan pois vielä ennen joulua. Jos merkkejä uusista järistyksistä on, ainakin muutama mittari jätetään tarkkailemaan, mitä keväällä tapahtuu.
Seismologian instituutilla on Espoossa tavallista enemmän mittareita, koska niillä on tarkkailtu Otaniemen St1 Deep Heat Oy:n hankkeen vaikutuksia. Koskelon 1,1 magnitudin järistys oli kuitenkin sellainen, että se olisi havaittu ilman näitä mittareitakin.
Tiiran mukaan Qheatin laitos Koskelossa on erilainen, sillä Otaniemen laitoksessa on kaksi syvää kaivoa, joiden välistä on tarkoituksella rikottu kalliota. Koskelossa on vain yksi, noin 1,3 kilometriä syvä reikä.
Koskelon järistykset olivat suuruusluokaltaan sellaisia, että niistä ei yleensä synny jälkiä maaperään tai koidu haittaa rakennuksille.
– Järistykset aihettavat ääniä ja tärinää ja äänet havaitaan ensin.
Koskelon tapaukset olivat niin lähellä maan pintaa, että erityisesti niiden aiheuttamat äänet olivat ihmisen kuultavissa.
– Riippuu alueen rakennusten kunnosta ja geologiasta, minkä suuruisesta järistyksestä tulee haittoja. Tarkka arviota ei voi antaa, Timo Tiira sanoo.