Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon entinen kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi kirjoitti kirjan ihannekaupungista: "Oleellista on, että puutarhakaupunki säilyy Espoossa"

Kaupunki: Ihannekaupunki vastaa asukkaittensa odotuksiin.

Espoon entinen kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi on seurannut kaupunkien ja erityisesti oman kotikaupunkinsa kehittymistä aitiopaikalta.

Espoo täyttää kaupunkina 50 vuotta vuonna 2022, ja sen kunniaksi Pekka Löyttyniemi on kirjoittanut kirjan IhannekaupunkiAjatuksia Espoosta ja kaupunkien kehittämisestä. Siinä hän summaa niitä ajatuksia, joita hän on asiasta eri yhteyksissä ja seminaareissa tuonut julki. Lisäksi hän esittelee niitä ominaisuuksia, jotka ovat parasta Espoossa ja tekevät kaupungista omaleimaisen.

Millainen sitten olisi Ihannekaupunki? Löyttyniemen mukaan Ihannekaupungilla on oma identiteettinsä, se on aito ja asukkaittensa odotuksia vastaava. Se rakentuu niistä aineksista, jotka ovat asukkaille tärkeitä.

Kirjoittaja listaa Ihannekaupungin ominaisuuksiksi muun muassa luonnonläheisyyden, turvallisuuden, siellä on helppoa ja joustavaa liikkua, se kehittyy jatkuvasti ja siellä tapahtuu. Se on myös vetovoimainen, menestyvä ja kansainvälinen.

– Kun metro on tehty, ymmärrän kyllä, että kaupunkia pitää tiivistää. Oleellista on se, että puutarhakaupungin idea säilyy. Se on Espoossa arvo sinänsä, Pekka Löyttyniemi sanoo.

– Espoolla ei alussa ollut maata omistuksessaan. Rakennuttajat olivat aktiivisia ja ostivat maita. Tämän pohjalta syntyi viisi aluekeskusta. Se on hyvä ratkaisu, koska näin palvelut on saatu lähelle asukkaita.

Kaupungin palveluiden kehittämisessä on nähtävä kauas eteenpäin.

Siihen, mitä Espoo on nyt, on Löyttyniemen mukaan hyvin paljon vaikuttanut teekkarien rooli Otaniemen kehittämisessä ja Heikki von Hertzenin panos Tapiolan synnyttämiseksi. Otaniemi ja Aalto-yliopisto ovat keskeisessä roolissa siinä, että Espoo voi kehua olevansa huipputekniikan kaupunki.

– Espoo on myös kulttuurikaupunki. Tätä pohjaa alettiin luoda, kun kuorot menestyivät maailmalla.

Myös Tapiola Sinfonietta ja Espoon kaupunginteatteri ovat olleet luomassa kaupungin mainetta kulttuurikaupunkina.

Uhkakuviakin on. Espoon velkataakka on suuri, ja sen hoitamisen Pekka Löyttyniemi näkee jonkinmoisena haasteena.

– Muitakin uhkakuvia varmasti on, koska maailma muuttuu niin paljon ja nopeasti.

Kirjassaan Löyttyniemi pohtii asiaa näin: "Maailma on tällä hetkellä niin voimakkaassa muutostilassa, että historiasta löytyy vain viitteitä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Espoo on ollut viime vuosina monessa mielessä voittajien joukossa, mutta vaaraksi saattaa muodostua menestyksen taakka. Menestyjänkin on muututtava nykytilanteessa ja tulevaisuudessa radikaalisti. Espoolla on jatkuvasti uusiutuvia haasteita."

Löyttyniemi korostaa, että kaupungin palveluiden kehittämisessä on nähtävä kauas eteenpäin. Samalla on otettava huomioon, että kaupunkilaisten asenteet ja vaatimustaso muuttuvat kaiken aikaa.

Espoon sijainti osana pääkaupunkiseutua on tärkeä lähtökohta kehittämiselle.

– Kaupunki ei ole koskaan valmis, mutta sen tulee aina olla valmiin tuntuinen, Pekka Löyttyniemi sanoo.