Perinneseura kokosi yhteen kummitustarinoita eri puolilta Espoota – "Tarinat ovat eläneet suvuissa vuosikymmeniä"

Albergan kartano on yksi niistä paikoista, joihin liittyy kummitustarinoita. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli-Tuominen-Halomo

Uskokaa tai älkää, mutta Espoossakin kummittelee. Useimmat kummitustarinat liittyvät vanhoihin kartanoihin, mutta kerrostalossakin voi kummitella.

Kummitustarinoita Espoosta on Espoon perinneseuran juuri julkaisena kirja, joka kertoo 17 tarinaa eri puolilta Espoota. Kari Forsberg on koonnut tarinat ja kirjan kuvituksesta vastaa Leena Yrjölä. Talkootyöllä toteutetun kirjan tekemisessa on ollut mukana koko perinneseuran hallitus, joka on muun muassa ollut suomentamassa tarinoita. Osa tarinoista on kirjassa myös ruotsiksi.

– En itse usko kummituksiin, mutta siihen kyllä, että saattaa olla olemassa joku sellainen ulottuvuus, jota emme ymmärrä. Herkät ihmiset saattavat nähdä välähdyksiä sieltä, Kari Forsberg sanoo.

Ajatus espoolaisten kummitustarinoiden keräämisestä syntyi eräänä synkkänä syysiltana perinneuseuran hallituksen kokouksessa.

– Aloitimme kirjan tekemisen tyhjästä. Keräsin tarinoita kirjallisuudesta ja lisää pyydettiin perinneseuran verkkosivujen kautta.

Kummittelu on herkkä asia, josta kaikki eivät halua puhua ainakaan omalla nimellään. Uskomuksen mukaan sielu jää kulkemaan elävien maailmaan, usein samoille paikoille kuin eläessään. Paikalla voi kuulua outoja ääniä tai tapahtua outoja asioita.

– Sain yhteydenoton henkilöltä, jolla oli tarina kerrottavana. Hän kysyi, voiko sen kirjoittaa nimimerkillä, koska kummituskokemuksista kertovaa voidaan pitää vähän höpsönä. Luvasta huolimatta hän ei koskaan lähettänyt tarinaansa, Kari Forsberg mainitsee.

Suurimman vaikutuksen Forsbergiin teki Sökö Öfvergårdin kartano, jonne tekijät pääsivät tutustumaan. Sen omistajalta Benita Åkerlundilta on kirjassa muutama tarina.

Kummitustarinoita-kirjan kuvittaja Leena Yrjölä aloitti työnsä saatuaan tekstit käyttöönsä. Hän kierteli pyöräillen pitkin Espoossa kuvaamassa paikkoja, joissa tarinoiden mukaan kummittelee. Kaikkein suurimman vaikutuksen Yrjölään teki Kauklahdessa sijaitseva Espoonkartano.

– Se miljöö on fantastinen. Mahtavatko nykyespoolaiset tietää, millaisia historiallisia helmiä täällä on, Yrjölä miettii.

Yksi perinneseura tavoitteista onkin saada asukkaat kiinnostumaan Espoon juurista, kulttuurihistoriasta ja myös miljööarvoista.

– Tarinat ovat eläneet suvuissa vuosikymmeniä. Ne ovat tuulahduksia tuntemattomasta maailmasta.

– Eräs isäntä kertoi tavanneensa äitinsä kartanon portaissa kaksi viikkoa tämän kuoleman jälkeen.

Kuvitusta tehdessään Leena Yrjölä ei kohdannut kummituksia, mutta Hovgårdin maisemiin tutustuminen oli erikoinen kokemus. Satoja vuosia sitten viikingit ovat pitäneet siellä talvileiriään, ja Yrjölä koki historian todella olevan siellä läsnä.

Uusi kirja

Kummitustarinat ovat osa espoolaista kulttuurihistoriaa

Kummitustarinoita Espoosta -kirja kuuluu Espoon perinneseuran julkaisuihin.

76-sivuisessa kirjassa on runsas kuvitus, joka muodostuu vanhoista ja uusista valokuvista sekä humoristisesta piirroskuvituksesta.

Kirja on myynnissa perinneseura.net -nettisivuilla, Tapiolan Akateemisessa kirjakaupassa ja Auroran kappelissa.

Hinta 15 euroa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut