Suojaako kasvomaski minua koronavirustartunnalta vai eikö suojaa? Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, että kyllä suojaa.
– Mutta kysymys on siitä, että kuinka paljon suojaa. Jos pitää kasvomaskia oikein, se pysäyttää erityisesti lähettyvillä olevan aivastajan suusta lennähtävät pisarat jotka ovat koronaviruksen kantajia, sanoo Harlin.
– Muovisesta kuitukankaasta tehdyssä maskissa on 90 prosentin suodatus tai hieman parempi ja se kaappaa myös pienempiä viruksia kantavia hiukkasia eli aerosoleja. Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kuitukangasmaskin ja siksi sen suodatusteho on huomattavasti heikompi, Harlin jatkaa.
Pieniä pisaroita lähtee ihmisen suusta aina puhuessa ja tavallista enemmän laulaessa tai huutaessa, ja erityisen paljon yskiessä.
– Eli virus liikkuu vain pisaran kanssa, pisara on viruksen kantaja. Kun pisara lähtee liikkeelle ihmisestä, on se isoimmillaan ja se tarttuu kasvomaskiin helpommin. Jos pisara kuivuu tai virus jää leijumaan ilmassa, on sitä vaikeampi torjua.
Sisätiloissa voi olla huono ilmanvaihto ja ilmassa korkea viruspitoisuus, etenkin jos virusta kantava henkilö yskiskelee tilassa.
– Kaupungilla ulkotiloissa ei samanlaisen viruspilven muodostuminen ole todennäköistä, Harlin jatkaa.
Kuitukangasmaski ei suojaa aivan täydellisesti, vaikka hyvä onkin.
– Jos haluaa suojautua varmasti koronavirukselta, pitää ihmisen eristäytyä täysin.
Kasvomaskien suojavaikutus perustuu myös siihen, että mahdollisimman moni niitä käyttää. Jos henkilö pysäyttää omasta aivastuksestaan leviävät pisarat ja aerosolit, pienenee muiden todennäköisyys saada koronavirus.
– Kasvomaskeja käyttämällä, käsiä pesemällä ja noudattamalla etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan teemme esteitä viruksen etenemiselle. Itse käytän kirurgimallista kasvomaskia, Harlin kuvailee.
Hän muistuttaa, että muovisesta kuitukankaasta tehtyjä kasvomaskeja ei pitäisi viskellä ympäri maastoa, koska ne eivät häviä minnekään maatumalla vuosisadassakaan.
Kasvomaskeja tehokkaampia suojaimia ovat hengityssuojaimet. FFP2-luokan hengityssuojaimen suodatustehokkuus on Harlinin mukaan noin 95 prosenttia ja FFP3-luokan hengityssuojaimen noin 98 prosenttia. Kaikkein tehokkaimmat hengityssuojaimet ovat käytännössä paineilmalaitteita, jotka puhaltavat ilmaa ulospäin, mutta niitä käytetään vain erikoistapauksissa.
Juttua korjattu 9.12.2020 kello 12.16: kolmannessa kappaleessa kohta "Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kangasmaskin" korjattu muotoon: "Kangasmaskin huokoset ovat suuremmat kuin kuitukangasmaskin".
