Espoon kotihoidossa 70-luvulla aloittanut Virpi Cajander on nähnyt valtavan muutoksen: "Monilla oli puuhella, asiakkaan luona saattoi vierähtää puolikin päivää"

Henkilö: Virpi Cavander toimi kotihoitajana kuudella vuosikymmenellä.

– Kuin olisit käynyt auttamassa omaa mummoa, Virpi Cavander kuvailee ensivuosiaan Espoon kaupungin kotihoidon palveluksessa 1970- ja 1980-luvuilla.

Tuolloin kotiavustajat auttoivat ikäihmisiä kotiaskareissa – tampattiin mattoja, luututtiin lattioita, tuuletettiin petivaatteita ja tehtiin ruokaa.

Kriteerit avunsaamiseksi olivat nykyistä alemmat ja apu oli asiakkaille kotisairaanhoidossa ilmaista, Cavander kertoo.

Ruoanlaitto aloitettiin monessa paikassa tulenteolla.

– Monilla asiakkailla oli ulkovessa ja puuhella. Sain kaupunkilaistyttönä monet kerrat savua sisään, kun unohdin avata pellit, muistelee Cavander. 

– Välillä nostettiin potut maasta ja alettiin tekemään muusia.

Monilla asiakkailla oli 70-luvulla puuhella ja ulkovessa.

Helsingissä varttunut ja kutojaksi kouluttautunut Cavander päätyi kotiavustajaksi sattumalta. Koska kutojan satunnaiset työt eivät elättäneet, hän ilmoittautui työvoimatoimistoon. Sieltä kerrottiin Espoon kotisairaanhoidossa avoinna olevasta paikasta.

Cavander kertoo, että työssä tuntuivat pärjäävän pääsääntöisesti isoista perheistä tulevat. Hän itse on viisilapsisen perheen esikoinen.

– Kun oli nöyrä ja silmät isosti auki, niin kyllä pärjäsi.

Asiakkaat jaettiin yleensä viikoksi kerrallaan ja työmatkat taittuivat tavallisesti pyörällä.

– Nuoresta tuntui ruhtinaalliselta, että ajat polkupyörällä ja siitäkin maksetaan palkkaa, hän muistelee hymyillen.

Jos asiakas tarvitsi apua saunomisessa, hypättiin itsekin lauteille. Yhden muistisairaan asiakkaan kanssa saunottiin pihasaunassa monia kertoja perjantaisin.

– Tuolloin asiakkaan luona saattoi vierähtää puolikin päivää. Nykyään käyntiin kuluu keskimäärin 25 minuuttia, Cavander vertaa.

1980-luvun lopulla Cavander opiskeli työn ohella ylioppilaaksi ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi. Tie vei vuodeksi sairaanhoitajan töihin Jorviin. Esikoinen syntyi 1986 ja kaksoset 1991.

Kun hoitovapaa päättyi 1990-luvun puolivälissä, Cavander palasi kotihoitoon.

Kasvava Espoo jaettiin alueisiin, ja hän aloitti kotihoidossa työskentelevänä sairaanhoitajana Kauklahdessa.

– Meillä oli kaikki yhteistyökumppanit saman katon alla, myös sauna ja pesutupa, ja osalla asiakkaista oli pyykkikassi mukana saunomaan tullessaan. Se oli kivaa ja yksinkertaista.

Seuraavaksi eteen tulivat esimiespestit, ensin Suvelassa ja myöhemmin Viherlaakson ja koko Leppävaaran alueella. Leppävaaran aluevastaavan työstä Cavander jäi eläkkeelle viime kesänä.

– Koen olevani etuoikeutettu, koska olen päässyt osallistumaan Espoon kotihoidon kehittämiseen sekä tapaamaan paljon asiakkaita, jopa yli satavuotiaitakin. Kaikki kohtaamiset ovat olleet merkityksellisiä. Ikäihmisissä on voimaa ja viisautta.

Cavanderin mukaan kotihoito on kehittynyt vuosikymmenten mittaan oikeaan suuntaan. Enää asioita ei tehdä asiakkaan puolesta, vaan hänen kanssaan ja häntä toimimaan kannustaen.

– Ei meillä 1970-luvulla ollut hoito- ja palvelusuunnitelmaa tai kuntouttavaa työotetta. Menimme paikalle ja teimme.

Työssä onnistuminen vaatii kuitenkin edelleen hyvän suhteen luomista asiakkaaseen. On löydettävä yhteinen kieli ja oikeanlaiset keinot kannustaa asiakasta vaikkapa yrittämään sukkien laittoa itse.

– Jokainen tarvitsee omanlaistaan tsemppausta eikä tsemppaus onnistu, jos ei saa luotua hyvää suhdetta.

Cavander kertoo saaneensa itsekin puheluja, joissa asiakas ihmetteli, että ”mikä hoitaja se sellainen on, joka tulee paikalle sanomaan, että tee itse vain”.

Cavanderin mukaan kuntouttava työote saattaa näyttää myös omaisille siltä, etteivät hoitajat tee mitään.

– Vaatii hoitajalta paljon, ettei tee asioita toisen puolesta ja osaa tsempata oikeilla sanoilla.

– Siinä on opettelemista yhdeksi työuraksi.

Cavander jätti kotihoidon hyvillä mielin. Hän tietää, että vaativassa työssä jaksamista helpottaa, kun oivaltaa olevansa asiakasta varten.

Ainoa huolenaihe on kotihoitoa vaivaava työvoimapula ja työntekijöiden rekrytoinnin vaikeus.

Yhtenä jouluna työvoimapula uhkasi peruuttaa asiakkaiden joulusaunan. Cavander ratkaisi asian hommaamalla mukaansa vapaaehtoisia saunottajia.

– Lähihoitajat olivat niin tiukoilla ja minusta olisi ollut ikävää peruuttaa joulusauna.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut